– En toivonut, että ihmiset lähettäisivät kukkia siksi, että olin kuollut viideksi minuutiksi.
Christian Eriksenin sanat Tanskan yleisradioyhtiö DR:n televisiohaastattelussa kuvasivat maan parhaan pelaajan epätodellista elämänjaksoa kaksien arvokisojen välissä.
Puoli vuotta aiemmin hänen tuupertumisensa kentälle EM-kisojen ottelussa Suomea vastaan pysäytti koko jalkapallomaailman. Muutamassa kuukaudessa hän oli jo siirtynyt eteenpäin siitä tosiasiasta, että sydän oli pysähtynyt suorassa televisiolähetyksessä Parkenin stadionin nurmella.
Silloin hänellä oli selvä päämäärä. Ajatukset olivat jo MM-kisoissa. Paluussa kentälle, aktiiviuraa tekevänä huippu-urheilijana.
– En tunne oloani lainkaan erilaiseksi. Fyysisesti olen huippukunnossa. Sinne on vielä matkaa, ja sinä aikana haluan todistaa, että olen taas samalla tasolla, Eriksen jatkoi tammikuussa.
Kesällä 2021 hän oli ollut jalkapalloilijana makeammassa tilanteessa kuin koskaan. Eriksen oli tuore Italian-mestari ja pääsemässä seuraavaksi pelaamaan arvokisoja kotiyleisön edessä Kööpenhaminassa, joukkueensa selvänä supertähtenä. Tapahtumasta tuli odotettua ikimuistoisempi, toivottua synkemmällä tavalla.
Eriksenin sydän pysähtyi turnauksen toisena pelipäivänä Tanska–Suomi-ottelun tauon lähestyessä.
Eriksen oli syöttänyt pallon eteenpäin rajaheiton jälkeen ennen kaatumistaan nurmelle.
Pelaajaa hoidettiin kentällä toistakymmentä minuuttia.
Eriksen muistaa heränneensä elvytyksen jälkeen kuin unesta, tiedottomana viime minuuteista. Hengittäminen oli vaikeaa, mutta viimeinen muistikuva oli pallon syöttäminen eteenpäin ennen krampinomaista tunnetta pohkeessa.
Muutaman minuutin ajan hän oli kuollut 29-vuotiaana. Kentältä hän kuitenkin poistui jo tajuissaan, silmät auki. Nappulakenkänsä hän jätti ambulanssiin ensihoitajille, koska ei uskonut tarvitsevansa niitä enää koskaan.
Nopea nousu takaisin huipulle
Eriksen vietti sairaalassa kuusi päivää. Hoitojaksoon kuului muun muassa leikkaus, jossa rintaan asennettiin pieni, implantoitava defibrillaattori. Laite seuraa sydäntä ja antaa nopean iskun havaitessaan liian nopean, henkeä uhkaavan häiriön rytmissä.
Hän itse tiesi varsin nopeasti haluavansa jatkaa pelaamista. Lääkäreiden luottamus apuvälineeseen vakuutti myös pelaajan, mutta päätös pelotti enemmän kaikkia muita kuin Erikseniä itseään.
Tapahtumat olivat jättäneet jäljen jokaiseen katsojaan, mutta Eriksenille ne olivat käytännössä sumua. Hänen perheensä kuitenkin muisti kaiken seurattuaan episodia lähietäisyydeltä ja fyysisen kuntoutumisensa ohessa Eriksen kävi läheistensa kanssa terapiassa.
Ottelun tunteikkaimpiin lukeutuvissa valokuvissa Tanskan kapteeni Simon Kjær yritti lohduttaa Eriksenin kentän kentän laidalle rientänyttä puolisoa. Muutamaa minuuttia aiemmin puolustaja oli juossut kentän toisesta päädystä Eriksenin luo, avannut tämän hengitystiet ja aloittanut elvytyksen ennen kuin hoitohenkilökunta ehti paikalle.
Simon Kjær nousi ratkaisevaan rooliin Eriksenin hengen pelastamisessa.
Tanskan ja Suomen pelaajat suostuivat pelaamaan ottelun loppuun samana iltana, mutta Kjær ei pystynyt jatkamaan kuin hetken ennen kuin pyysi päästä vaihtoon. Häntä ja paikalla ollutta lääkintätiimiä kunnioitettiin myöhemmin Uefan erityispalkinnolla toimistaan.
Eriksen oli jättänyt Tottenhamin taakseen tammikuussa 2020 ja vaihtanut Englannin Valioliigan Italian Serie A:han. Milanossa hän kohtasi sopeutumisvaikeuksia, mutta auttoi joukkueen kuitenkin Eurooppa-liigan finaaliin sekä katkaisemaan Juventuksen yhdeksän vuoden dynastian Italian mestarijoukkueena.
Vaikka ensihoito ja toipuminen menivätkin liki täydellisesti, varmaa oli, että Italiassa Eriksen ei voinut enää jatkaa. Kehonsisäisiin defibrillaattoreihin on alettu suhtautua huippu-urheilussa suopeammin vasta viime vuosina, mutta Italia on linjanvedoltaan edelleen yksi jyrkimmistä maista, eikä salli edes tavallisten pulliaisten kuntosaliharrastusta ilman lääkärintodistusta – saatikka ammattijalkapalloa sydänpysähdyksen jälkeen.
Näin ollen Inter-sopimus purettiin pakon edessä. Eriksen harjoitteli hetken Sveitsissä ja palasi sitten Tanskaan juniorivuosiensa seuraan. Kiinnostuneita joukkueita oli muutamia, mutta vasta tammikuussa löytyi sopiva suunta. Valioliigaan noussut Brentford teki Eriksenin kanssa kuuden kuukauden sopimuksen, johon harva olisi uskonut.
Eriksen palasi alkuvuodesta kentälle yleisön edessä vaihtopelaajana.
Tanskalainen debytoi helmikuussa harjoitusottelussa suljettujen ovien takana. Kuun lopussa Eriksen asteli kentälle Valioliigan ottelussa Parkenillakin läsnäolleen perheensä katsellessa vierestä. Paluu tositoimiin oli symbolinen loppu tunteikkaalle kahdeksan kuukauden jaksolle.
– Hän näyttää juuri niin laadukkaalta pelaajalta kuin millaiseksi hänet tiesimmekin. Pakko sanoa, että hänen pelaamistaan on ilo katsella, Brentfordin päävalmentaja Thomas Frank sanoi Eurosportin mukaan.
Pesti osoittautui molemminpuoliseksi nappionnistumiseksi, sillä Eriksen osoitti taitojensa olevan tallella. Suoritukset olivat niin vakuuttavia, että kesällä Brentford sai jo jäädä taakse. Uusi sopimus oli luottavaisemmin kolmevuotinen, ja uusi seura näyttävämmin Manchester United.
Mykistävä paluu maajoukkueeseen
Marraskuun alussa Tanska julkisti joukkueensa MM-turnaukseen. Samalla varmistui Eriksenin paluu maajoukkuejalkapallon suurimmalle näyttämölle puolitoista vuotta sydänpysähdyksensä jälkeen.
MM-kisojen käynnistyessä hän on elänyt tavallista ammattipelaajan rytmiä vasta yhdeksän kuukautta, ja 30-vuotias tähti on suhtautunut omaan asemaansa maltillisesti.
Oli itsestäänselvää, että tutulla tasollaan pelatessaan hänelle löytyisi aina paikka Tanskan maajoukkueen avauskokoonpanosta. Ulkopuolelta oli kuitenkin vaikea arvioida, missä Eriksenin kunto oikeasti meni.
Hän puhui pitkään avoimesti tavoitteestaan olla mukana MM-kisoissa, mutta myönsi kokeneensa itsekin olonsa aluksi epävarmaksi. Usko oman kehon kestävyyteen oli löydettävä uudelleen, kokeilemalla ja kasvattamalla rasitusta. Sitä ennen lääkäreiden valvonnassa suoritetut testit olivat perusteelliset.
– Olin huolissani, että pelkäisin kentällä. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Ihmisten ei tarvitse olla huolissaan, koska en aio lyyhistyä uudelleen, Eriksen vakuutteli DR:lle ja naureskeli samalla puheidensa absurdille luonteelle.
Eriksen on palannut asemaansa Tanskan joukkueen avainpelaajana.
290 päivää Parkenin painajaisen jälkeen hän oli valmis palaamaan punavalkopaitaan. Tanska pelasi Hollannin vieraana ja Eriksen vaihdettiin kentälle ottelun toisella jaksolla.
Ensimmäinen kosketus palloon tuli kaksi minuuttia myöhemmin. Matala keskitys tavoitti Eriksenin, joka jatkoi pallon suoraan maaliin. Hollanti voitti, mutta tuloksesta ei paljoa puhuttu.
Kolme päivää myöhemmin palattiin Parkenille. Tanska kohtasi Serbian ja Eriksen sai pelata kapteeninnauha käsivarressaan, ensimmäistä kertaa samaisella stadionilla, jolta hän oli viimeksi poistunut valkoisten lakanoiden suojaamana.
– Sain Hollannissa upean vastaanoton ja odotan tältä vielä enemmän. Täällä se tapahtui, ja siitä puhutaan. Tämän jälkeen tästä puhutaan kuin kaikki olisi taas entisellään. Ihmiset saavat uuden muiston, Eriksen sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan ottelun alla, tietämättä vielä tarkalleen sitä, kuinka merkittävä puhdistava kokemus illasta tulisi.
Toisella jaksolla hän sai pallon rangaistusalueen ulkopuolella, haki jalkansa vapaaksi ja laukoi Tanskan 3–0-johtoon.
Kaksi maalia kahdessa ottelussa palauttivat Eriksenin aiempaan asemaansa, mustan muiston sijasta tanskalaisten sankariksi.
Päiviä Parkenin dramaattisesta illasta alkaen on laskettu joka kerta, kun Eriksen on saavuttanut jonkin rajapyykin toipumisessaan. Tiistaina hän kävelee MM-kisojen ottelunurmelle 528 päivää ensimmäisen elämänsä katkeamisen jälkeen todistamaan olevansa entisellään.
Lähteet: Reuters, DR, The Athletic, BBC