Pikkujoulujen juhlijat ovat parin vuoden tauon jälkeen täyttäneet taas ravintolat. Esimerkiksi S-ryhmän alueosuuskauppojen 600 ravintolassa varaustilanne on yhtä hyvä kuin syksyllä 2019.
– Ja se syksy 2019 oli huippu. Vaikka on sotaa ja koronaa, ihmiset haluavat nähdä ja tavata toisiaan, juhlia hetken yhdessä, iloitsee Sokos Hotels -ketjun markkinointijohtaja Outi Vitie.
Samaa todistaa ravintolayrittäjä Arja Virtanen Riihimäen Teatterihotellista.
– Pikkujouluaikaan tehdään varmaan noin 35 prosenttia kovempia liikevaihtoja muihin kuukausiin verrattuna.
Matkailu- Ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kyselyssä jäsenyritykset arvioivat niin ikään, että pikkujoulukausi on lähes yhtä hyvä kuin koronapandemiaa edeltävän syksynä. Hyvää tuloksentekoa on kuitenkin vaikeuttanut ammattitaitoisten työntekijöiden puute.
Perjantai on parempi bileilta kuin lauantai
Arja Virtanen on tänä syksynä huomannut, kuinka yritykset varaavat pikkujoulujuhlintaan mieluimmin perjantai-illan kuin lauantain.
– Ihmiset eivät ilmeisesti mielellään halua luovuttaa lauantaita työkavereiden kanssa juhlimiseen. Se kuuluu perheelle. Tällainen muutos on tapantunut, Virtanen kertoo.
S-ryhmän Outi Vitien mukaan isot yhtiöt juhlivat nykyään usein tiimeittäin tai osastoittain. Satojen tai tuhansien työntekijöiden juhlia on harvemmin.
Nuoret ystäväporukat saattavat satsata pikkujouluihin tosissaan pukeutumalla viimeisen päälle ja tilaamalla pöytään kalliimpaa kuohuvaa.
Riihimäen Teatterihotellissa laskeskellaan, että henkeä kohden yritykset panostavat pikkujouluun noin 100–130 euroa henkilöä kohden. Summa sisältää ruuan, ruokajuomat ja ehkä pari drinkkilippua.
– Ja jos jostain tingitään, silloin otetaan yksi viinikierros pois, mutta ruuasta ei tingitä, Arja Virtanen huomauttaa.
Juomat ja tupakat työnantajan piikkiin
Pikkujoulujen juhlinta ravintoloissa yleistyi 1960-luvulla. Samalla vanhat arvot saivat kyytiä ja oman juhlinnan merkitys korostui. Pikkujouluista tuli syyskauden sosiaalinen tapaus. Sitä odotettiin, jännitettiin ja jälkipuintiakin harrastettiin.
Yritysten pikkujouluissa ruokailu ja alkoholijuomien tarjoilu lisääntyi 1960–70-luvulla. Samalla juhlasesongista tuli merkittävä tulonlisäys ravintoloiden liikevaihtoon.
– Siihen aikaan oli tapana, että kaikki juomat sai työnantajan piikkiin. Tarjoilijoiden piti erikseen tarkistaa tilaajalta, että kuuluuko siihen myös savukkeet. Savukkeet saattoivat kuulua, mutta sikarit eivät, muistelee hattulalainen Leo Mäkinen, joka työskenteli miltei 30 vuotta Hyvinkään Rantasipissä.
Juomapuolella halvat kierrekapseliviinit monipuolistivat tarjontaa 1960- ja 70-luvuilla. Algerialaiset, kottaraiset ja pikakiväärit tulivat ravintola-asiakkaillekin tutuiksi.
Rioja Tinto tutustutti suomalaiset espanjalaisiin punaviineihin, jotka ovatkin olleet joulupöydän suosikkeja tähän päivään asti, käy ilmi Alkon toimittamasta joulun ajan juomahistoriasta.
Leo Mäkinen muistaa, kuinka ravintolassa katsottiin asiakasta pitkään, jos tämä halusi keskiolutta. Ravintolassa koettiin, että A-olut oli oikeaa olutta.
1980-luvun suureelliset pikkujoulujuhlat karahtivat lamaan
1980-luvun nousukausi näkyi myös pikkujoulupöydissä. Pukeutumiseen satsattiin ja juhlinnan mittakaava suureni.
– Juhlat yltyivät suureellisimmiksi. Tarjoaminen lähti taas rönsyilemään niin, että firman piikki oli auki koko illan. Sitä on tänä päivänä todella vähän, kertoo Arja Virtanen.
– Juhlallisuus ei kuitenkaan tarkoittanut paluuta aiempaan käytöksen muodollisuuteen, päinvastoin. 1970–80-luvulta on peräisin pikkujoulujen maine kosteina, liikaa humaltuneiden työntekijöiden juhlina, kirjoittaa Hotelli- ja ravintolamuseon tutkija Tiina Kiiskinen Suomi Syö ja juo -sivuston blogissaan.
Pikkujoulukrapula iski lujaa 1990-luvun laman muodossa.
– Alettiin etsiä ravintolajuhlaa edullisempia tapoja viettää pikkujoulua. Juhlat muuttuivat organisoiduimmiksi, jotta kuluja voitiin kontrolloida, kirjoittaa Leila Partanen Kajaanin ammattikorkeakoulussa tekemässään opinnäytetyössään vuonna 2013.
Myös vuoden 2009 kansainvälinen pankkikriisi leikkasi pikkujoulujen budjetteja, ja juhlista jopa luovuttiin monissa yrityksissä.
Korona-aikana kokeiltiin etäpikkujoulujakin, jolloin juhla-aterian sai noutaa ravintolasta valmiiksi pakattuna, työantajan piikkiin.
Ei siis ihme, että tänä vuonna työ- ja harrasteyhteisöissä on ollut paineita päästä juhlistamaan yhdessäoloa ja vuoden saavutuksia.
Säilyvätkö pikkujoulut vai muuttuuko nimi?
Pikkujoulut ovat vuosikymmenien varrella muuttuneet ja mukautuneet muoti-ilmöihin, mutta miltä niiden tulevaisuus näyttää?
Arja Virtanen Riihimäen Teatterihotellista uskaltaa veikata, että pikkujoulut-sana voi hävitä.
– Puhutaan pikemmin yritysten vuoden lopun juhlistamisesta, jossa palkitaan väkeä tehdystä työtä.
Leo Mäkinen puolestaan on aistivinaan tyylikkäiden ravintolailtojen tekevän paluuta, myös pikkujouluihin.
– Tänä syksynä olen ollut parissa tilaisuudessa, joissa tarjoiltiin pöytiin. Ai että, kun tuli vanhat muistot mieleen. Pöytiintarjoilua minä kaipaan.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 4.12.2022 klo 23:een saakka.