Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä, EU ja Australia ovat sopineet hintakatosta venäläiselle öljylle. Hintakatto on 60 dollaria tynnyriltä ja sen on määrä tulla voimaan maanantaina tai pian sen jälkeen.
Suomen Pankin johtava asiantuntija Laura Solanko arvioi, että hintakatto todennäköisesti vaikuttaa jonkin verran Venäjän budjettituloihin. Hänen mukaan päätöksen merkitys on suurin periaatetasolla.
– Se on pakotetoimi siinä missä muutkin, ja vaikutukset tullaan näkemään pidemmällä aikavälillä, Solanko sanoo.
60 dollarin katto on kompromissi, Solanko muistuttaa. Hänen mukaansa Venäjä on myös ennakoinut hintakaton voimaantuloa ja vienyt esimerkiksi Koiviston satamasta öljyä jo alle hintakaton määräämän summan.
Venäjä ei kuitenkaan niele EU:n päätöstä
– Emme hyväksy G7-maiden ja EU:n asettamaa hintakattoa, sanoi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov uutistoimisto Tassin mukaan.
Venäjän mukaan päätös on vaarallinen ennen kaikkea lännelle itselleen. Venäjä on varoittanut, että se ei aio myydä öljyään maille, jotka ottavat hintakaton käyttöön.
Peskov sanoi lauantaina, että Venäjä aikoo etsiä uusia kumppaneita toisaalta.
Tavoitteena katkaista Venäjän rahahanat
G7:n lausunnossa sanotaan, että hintakaton tavoitteena on estää Venäjän hyötyminen hyökkäyssodasta Ukrainassa, tukea globaalien energiamarkkinoiden vakautta ja minimoida Venäjän hyökkäyssodan haitallisten talousvaikutusten leviäminen.
G7-maihin kuuluvat Yhdysvallat, Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska ja Saksa.
Hintakaton on määrä tulla voimaan samaan aikaan, kun EU:ssa tulee voimaan venäläisen öljyn tuontikielto ensi maanantaina.
Aluksi tuontikielto koskee säiliöaluksin meritse Venäjältä EU-maihin kuljetettavaa raakaöljyä. Hintakatolla pyritään siihen, että tuontikieltoa olisi vaikeampi kiertää.
Ukraina: 30 dollaria olisi ollut parempi
Ukrainan edustaja on kommentoinut hintakattopäätöstä sanomalla, että päätös on periaatteessa hyvä, ja että se auttaa tuhoamaan Venäjän taloutta.
– 30 dollaria olisi kuitenkin tuhonnut Venäjän taloutta nopeammin, Ukrainan presidentin avustaja Andriy Yermak sanoi.
Yhdysvallat pitää päätöstä myönteisenä ja sanoo, että hintakatto auttaa rajoittamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin mahdollisuutta rahoittaa ”sotakonettaan”.
Venäjän öljynviennin arvioidaan supistuneen vain vähän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan Venäjän raakaöljyä ja öljytuotteita vietiin lokakuussa vain neljä prosenttia vähemmän kuin ennen sodan alkamista.
Venäjä on löytänyt uusia markkinoita etenkin Intiasta, Kiinasta ja Turkista.
Venäjän öljyn viennistä saamia tuloja on paisuttanut myös öljyn korkea hinta, siitä huolimatta että se on myynyt öljyä alennuksella esimerkiksi Kiinaan.
Lue tästä Janne Toivosen aiempi analyysi siitä, mitä öljyn hintakatto voi merkitä sekä venäläisen öljyn ostajille että myyjille.
Lähteet: AFP, STT
3.12. klo 21.32 Lisätty Venäjän kommentit.