Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä, Euroopan unioni ja Australia ovat ottaneet tällä viikolla käyttöönsä hintakaton venäläiselle öljylle.
Lisäksi 5. joulukuuta EU:n alueella astui voimaan venäläistä meriteitse kuljetettavaa öljyä koskeva tuontikielto.
Talouspakotteilla saattaa olla kauaskantoisia seurauksia Venäjän talouteen ja maan mahdollisuuksiin käydä laitonta sotaa Ukrainassa.
Lue alta, mitä venäläisöljyä koskevat pakotteet tarkoittavat unionille, Venäjälle ja maailmalle.
Kyseessä Venäjän vastaiset talouspakotteet
EU ja G7-maat uskovat, että öljyä koskevat talouspakotteet auttavat rajoittamaan Venäjän pääasiallista tulonlähdettä, jolla Venäjä rahoittaa laitonta sotaansa Ukrainassa.
G7-ryhmä, Euroopan unioni ja Australia määrittelivät joulukuun alussa venäläisöljylle hintakatoksi 60 dollaria tynnyriltä, eli noin 57 euroa.
Hintakatto ja öljyn tuontikielto koskevat vain Venäjältä tuotavaa raakaöljyä, jota kuljetetaan meriteitse. EU:n tuontikielto ei koske putkiöljyä.
EU:n, G7-maiden ja Australian sopimuksessa hintakatolla määritellään enimmäishinta sille, minkä hintaista venäläisöljyä laiva- ja vakuutusyhtiöt saavat kuljettaa ja vakuuttaa.
Alan yritykset ovat lähinnä länsimaisia, joten hintakaton vaikutusten arvioidaan olevan laajat.
Kaikki EU-maat eivät olleet yksimielisiä siitä, kuinka korkea hintakaton tulisi olla. Baltian maat ja Puola kannattivat tiukempaa, 30 dollarin hintakattoa, kun taas öljyn kuljetuksista ansaitsevat Välimeren maat toivoivat korkeampaa hintakattoa.
Venäjä ei hyväksy öljyä koskevia pakotteita
Venäjä voisi vastata pakotteisiin kiertämällä ne, asettamalla lattiahinnan öljylleen tai lopettamalla kaupankäynnin länsimaiden kanssa kokonaan.
Hintakatto ei estä Venäjän öljykauppoja lännen kanssa, mutta hintakaton ansiosta Venäjä saa vähemmän öljytuloja.
Venäjän on myös arvioitu hankkivan käytöstä poistettuja vanhoja öljytankkereita, joita se käyttäisi raakaöljyn kuljetuksiin kiertääkseen unionin asettamaa tuontikieltoa.
Lännessä on myös arvioitu, että Venäjä saattaisi kostaa EU:lle estämällä eräiden EU-maiden pääsyn Družba-öljyputken kautta kulkevaan öljyyn.
Venäläisen Vedomosti-lehden mukaan Venäjä harkitsee kolmea vaihtoehtoa sille, miten se vastaisi lännen hintakattoon.
- Venäjä voisi lopettaa kokonaan öljyn myynnin sellaisille länsimaille, jotka ottavat hintakaton käyttöön.
- Vientikielto voisi olla vielä edellistä vaihtoehtoakin laajempi. Venäjä kieltäisi viennin myös sellaisiin maihin, jotka voisivat myydä venäläisöljyä eteenpäin länsimaille.
- Venäjä ei rajoittaisi öljyn myyntiä, vaan ottaisi käyttöön viitehinnan Venäjän öljykaupassa käytettävälle Urals-hinnalle suhteessa länsimaiseen Brent-hintaan.
Ainakin listan ensimmäinen kohta näyttää toteutuvan.
Presidentti Vladimir Putin sanoi perjantaina, ettei Venäjä myy öljyä maille, jotka noudattavat ”typerää” hintakattoa. Hänen mukaansa Venäjä harkitsee myös öljyntuotannon leikkaamista hintakaton takia.
Riippumatta siitä, minkä vaihtoehdon Venäjä valitsee, se todennäköisesti menettää öljytulojaan.
Öljypakotteet voivat näkyä Venäjän sotakassassa
Venäjän mukaan öljyn hintakatto ei vaikuta Venäjän kykyyn ylläpitää sotatoimiaan Ukrainassa. Hintakattoa huomattavammat vaikutukset saattava olla EU:n öljyä koskevalla tuontikiellolla.
Ukraina kritisoi hintakaton olevan liian korkea. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että 60 dollarin hintakatto ei ole hintakatto alkuunkaan, koska Venäjä myy öljyään tälläkin hetkellä jopa 50 dollarin tynnyrihintaan.
Öljy on Venäjän tärkein tulonlähde, ja kolmasosa Venäjän budjettivaroista tulee öljykaupasta.
Nykyisellä hintakatolla Venäjä ansaitsisi öljystä noin 10–15 miljardia euroa kuukaudessa.
Sotatoimien kuluihin suhteutettuna tämä tarkoittaisi, että yksinomaan öljytuloilla Venäjä ei kykenisi rahoittamaan laitonta sotaansa Ukrainassa.
Venäjän mukaan se etsii nyt uusia kumppaneita länsimaiden ulkopuolelta ja aikoo lisätä öljynmyyntiään esimerkiksi Kiinalle, Intialle ja Turkille.
Myynnit näille maille eivät kuitenkaan riittäisi korvaamaan EU-maiden myynnin loppumisesta johtuvia menetyksiä, koska Venäjän pitäisi saada myytyä 1,1 miljoonaa tynnyriä päivässä Kiinaan, Intiaan ja Turkkin.
Lisäksi Kiina, Intia ja Turkki voisivat neuvotella itselleen edullisen hinnan, koska venäläisöljyn ostajia on markkinoilla vain vähän.
Öljyntuottajamaat hyötyvät, EU-kansalaiset häviävät
60 dollarin hintakatto vähentää Venäjän öljytuloja, mutta pitää Venäjän öljyntuotannon edelleen kannattavana. Tämä taas tarkoittaa, että öljyntuottajamaat eivät voi kiskoa öljynhintoja ylöspäin.
Venäläisöljyn tuotannon odotetaan vähenevän hintakaton ja tuontikiellon myötä. Samalla muiden öljyntuottajamaiden tuottaman öljyn kysyntä kasvaa.
Öljyntuottajamaat (OPEC) eivät ole toistaiseksi lisäämässä öljyntuotantoa.
Todennäköisesti OPEC-maat odottavat, että Brent-raakaöljyn hinta nousee 90 dollariin tynnyriltä. OPEC saattaa jopa vähentää öljyntuotantoa, jotta öljyn hinta nousisi.
Juttua varten on haastateltu Suomen pankin vanhempaa neuvonantajaa Laura Solankoa. Lähteenä myös uutistoimisto Reuters.