MANILA Nick Lubo, 35, on pakannut kaksi matkalaukkua, repun ja toppatakin. Hän on lähdössä iltalennolla Saksaan.
Leikkaussalihoitajan työ filippiiniläisessä maakuntasairaalassa vaihtuu lähihoitajan työhön pohjoissaksalaisessa hoivakodissa.
Suomi toivoo kipeästi uusia hoitajia juuri Filippiineiltä. Lubo ei missään vaiheessa miettinyt Suomea, kun valitsi maata, jonne lähteä töihin.
– Suomi ei ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Ehkä siksi en harkinnut sitä, hän sanoo.
Saksa vetosi, koska hän näki kuvia linnoista ja haaveili rauhallisista metsäkävelyistä.
Et siis tiedä Suomesta paljoakaan?
– Niin, olen pahoillani, hän sanoo kohteliaasti.
Myös Jhosan Sinarao, 35, pyörittelee päätään, kun häneltä kysyy Suomesta.
Hän työskentelee synnytysosastolla pääkaupungissa Manilassa ja valmistelee lähtöä Yhdysvaltoihin.
– En ole oikeastaan kuullut mitään Suomesta, hän sanoo.
”Filippiinien terveydenhuolto voi romahtaa”
Filippiiniläisten hoitajien kysyntä kasvaa kaikkialla kohisten.
Maailmalla on pandemian jäljiltä syvä hoitajapula, ja moni maa janoaa työvoimaa Filippiineiltä. Maa on perinteisesti lähettänyt eniten hoitajia ulkomaille.
Nyt kuitenkin myös Filippiinejä koettelee hoitajapula.
Maan terveysministeriö varoitti syyskuussa, että maan sairaaloista puuttuu jopa 106 000 hoitajaa.
Myös Filippiineillä hoitajat ovat ottaneet lopputilejä pandemia-aikana. Työolot olivat kurjat jo aiemmin, ja hoitajien palkka on ollut huonoin koko Kaakkois-Aasiassa.
Sairaanhoitajat ansaitsevat Filippiineillä keskimäärin noin 500 euroa, monet paljon tätä vähemmänkin.
Yhä useampi heistä on lähtenyt ulkomaille tai vaihtanut töihin esimerkiksi puhelinpalveluun, missä ansaitsee enemmän kuin sairaalassa.
Yksityisten sairaaloiden liitto on sanonut, että Filippiinien terveydenhuolto voi romahtaa, ellei hallitus pysäytä hoitajien joukkopakoa.
Tilanne on kääntynyt nopeasti päälaelleen, sillä vielä muutama vuosi sitten hoitajista oli Filippiineillä ylitarjontaa. Koulutusta karsittiin, ja alan työpaikkoihin pääsy vaikeutui.
Tällä hetkellä töihin haluttaisiin repiä nekin, jotka eivät ole valmistuttuaan tehneet lainkaan hoitoalan töitä.
Hoitajille tuli lähtökiintiöt, ja se huolettaa monia
Koronapandemian alussa Filippiinit esti hoitajien muuton ulkomaille taatakseen hoidon saatavuuden kotimaassa.
Sitten maa otti käyttöön kiintiöt. Ne ovat edelleen voimassa: tänä vuonna maa sallii 7 500 hoitajan muuton ulkomaille.
Vielä esimerkiksi vuonna 2019 lähtijöitä oli yli kaksi kertaa enemmän, noin 17 000.
Lähtökiintiö on saanut filippiiniläiset hoitajat ja heitä rekrytoivat maat huolestumaan.
– Meillä on oikeus parempaan elintasoon ja vihreämpiin laitumiin. Mitään rajoituksia ei pitäisi olla, sanoo hoitajien etuja ajava Robert Mendoza.
Hän on Filippiinien terveysalan työntekijöiden liiton, Alliance for Health Workersin, puheenjohtaja.
Myös Filippiinien suurimmassa sairaalassa, Philippine General Hospitalissa, ymmärretään hoitajien tarve lähteä, vaikka pula työntekijöistä on krooninen.
– Se on surullista, mutta emme voi pakottaa heitä jäämään, koska hallitus tuskin pystyy tarjoamaan paljon isompia palkkoja, sanoo kliinisen hoitotyön osaston johtaja Gloria Almariego.
Sekä Almariego että Mendoza moittivat maan terveysministeriötä siitä, että se valittaa hoitajapulasta mutta ei investoi enemmän hoitajien palkkoihin, työoloihin ja vakituisiin sopimuksiin.
Pulaa on muistakin terveydenhuollon ammattilaisista, kuten kätilöistä, hammashoitajista ja farmaseuteista. Jopa alan opettajia on lähtenyt ulkomaille.
Jos työvoima vähenee eikä terveydenhuoltoon budjetoida enemmän rahaa, myös Mendoza pitää sen romahdusta mahdollisena.
Top-maita Saudi-Arabia, Iso-Britannia – Suomi tulee kaukana perässä
Synnytysosastolla työskentelevä Jhosan Sinarao oli aiemmin töissä Saudi-Arabiassa. Lähi-itä on yksi filippiiniläishoitajien ykköskohteista, koska palkat ovat hyvät ja edut usein hulppeat.
Muita ylivoimaisia suosikkeja ovat englanninkieliset maat: etunenässä Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada ja Singapore.
Muutto näihin maihin on filippiiniläisten mieleen, koska suurin osa heistä puhuu jo valmiiksi hyvää englantia.
Varsinkin Yhdysvallat on ollut filippiiniläishoitajien luvattu maa – onhan Filippiinien hoitajakoulutuskin luotu alun perin amerikkalaisten tarpeeseen.
EU-maista hoitajia rekrytoi ahkerimmin Saksa.
Leikkaussalihoitaja Nick Lubon vakuutti se, että Saksassa koko rekrytointiprosessi oli helppo ja ilmainen. Kielen opiskelu oli raskasta, mutta senkin koulutus maksettiin.
– Saksalaiset ovat myös ystävällisiä meitä aasialaisia kohtaan, hän sanoo.
Yhä useampi maa on ollut halukas solmimaan Filippiinien kanssa kahdenvälisiä sopimuksia, joilla hoitajia voisi rekrytoida lähtökiintiöiden ohi. Näin ovat tehneet muun muassa Iso-Britannia ja Saksa.
Kun kilpailu hoitajista kovenee ja filippiiniläisten tärkeimmät lähtökriteerit ovat palkka ja kieli, ei Suomi ole kisassa erityisen vahvoilla.
Suomen vahvuus liittyy muun muassa mielikuvaan perheenyhdistämisen helppoudesta. Filippiiniläiset liittävät tämän ajatuksen Pohjois-Eurooppaan.
Hoitajat eivät koe olevansa valtiolle velkaa
Nick Lubo ei näe lähtöään ulkomaille ongelmana.
– Olen huolissani Filippiinien tilanteesta, mutta meillä on myös oma tulevaisuutemme ja omat vanhempamme autettavana, Lubo sanoo.
Hän on itse sinkku.
Filippiineillä hoitajakoulutus on tavallisesti koko perheen investointi, joka tehdään nimenomaan rahakas ulkomainen ura mielessä. Koulutusta on tarjolla lähinnä yksityisissä kouluissa, ja se on kallista.
Hoitajaviennin rahoittavat siis käytännössä siirtotyöläiset itse, ei valtio. Sen vuoksi moni hoitaja ei koe olevansa valtiolle mitään velkaa.
Samalla valtio tarvitsee siirtotyöläisten lähettämiä rahavirtoja.
Jhosan Sinarao on luottavainen, että hoitajatehdas pyörii vastakin ja uusia hoitajia valmistuu aina lisää.
Hän olisi itse valmis jäämään Filippiineille, jos hallitus tuplaisi hoitajien palkat.
Edellinen presidentti Rodrigo Duterte kaksinkertaisti poliisien ja sotilaiden tulot. Nyt moni odottaa, että nykyinen presidentti Ferdinand Marcos Junior tekisi saman hoitajille.
Presidentti Marcos on sanonut ymmärtävänsä hoitajien ahdinkoa. Hän toivoo rekrytoivien maiden kustantavan stipendejä, joilla hoitajia saataisiin pysymään Filippiineillä ainakin jonkin aikaa.
– Meidän täytyy löytää tapoja pitääksemme heidät täällä. Ihmisiä ei voi estää tavoittelemasta parempaa elämää, parempaa tulevaisuutta, Marcos sanoi.
Keskustele aiheesta torstaihin 15. joulukuuta kello 23 asti.