Keväällä julkaistut ennakkotiedot maankäyttösektorin kääntymisestä kasvihuonekaasujen päästölähteeksi keikauttivat kerralla Suomen suunnitelmia kohti hiilineutraaliustavoitteita. Syynä muutokseen oli metsien hidastunut kasvu ja runsaat hakkuut.
Nyt Luonnonvarakeskus ja Tilastokeskus ovat julkaisseet tarkentuneet tiedot Suomen viime vuoden kasvihuonekaasupäästöjen tasosta.
Vuoden 2021 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria kasvoivat 0,3 % edellisvuoteen verrattuna. Päästöt ovat laskeneet 33 % vertailuvuodesta 1990 ja 44 % vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2021 aikana.
Maankäyttösektori on ollut Suomessa merkittävä nettonielu. Ennakkotietojen mukaan maankäyttö-, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin eli LULUCF-sektorin hiilinielu oli ensimmäistä kertaa nettopäästölähde vuonna 2021, koska sen päästöt ylittivät poistumat eli eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän 0,9 miljoonalla tonnilla CO₂-ekv.
Kevään tiedoissa määrä oli isompi eli 2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Vuonna 2021 metsänielu oli 59 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020. Metsien nielu oli silti suurempi kuin pikaennakon tiedoissa. Tämä johtuu siitä, että tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin pikaennakon laskennassa oletettiin.
– Pikaennakko laskettiin karkeasti ja siinä huomioitiin aiemmin raportoitu puuston kasvu. Nyt laskettiin ihan puutasolta uudelleen ja lopputuloksena oli isompi nielu kuin pikaennakossa, sanoo Luken erikoistutkija Tarja Tuomainen.
Maankäyttösektorin nettopäästön huomioon ottaminen kokonaispäästöissä merkitsisi 48,9 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöjä viime vuonna.
Maankäyttösektorin muuttumiseen nettonielusta nettopäästölähteeksi vaikuttivat korkealla tasolla toteutuneet hakkuut ja käynnissä olevassa valtakunnan metsien inventoinnissa havaittu puuston kasvun laskun. Runkopuun vuotuinen tilavuuskasvu on laskenut aiemmasta.
Ero vuosien 2020 ja 2021 maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien summassa johtuu etenkin puuston hiilivaraston pienemmästä kertymästä vuonna 2021, jota edellisvuotta yksitoista prosenttia suuremmat (76 miljoona kuutiometriä) hakkuut vähensivät.
Lisäksi ojitettujen turvepohjaisten metsien maaperän orgaanisen aineksen ja karikkeen päästöjen nouseva trendi vaikuttaa metsien nettopoistumia eli hiilinielua pienentävästi.
Luonnonvarakeskuksen mukaan kevään pikaennakkotietojen ja edellisen inventaarion jälkeen kasvihuonekaasuinventaariossa käytettävät lähtöaineistot ovat tarkentuneet ja laskentamenetelmiä on kehitetty tutkimustiedon lisääntyessä.
Erikoistutkija Tarja Tuomainen selittää laskentaan vaikuttaneita tekijöitä.
– Kasvunlaskenta perustui valtakunnan metsien inventointiin, joka on otantapohjainen. Uusi malli perustuu pysyvien koealojen mittaamiseen, jossa sama metsä mitataan kahteen kertaan ja katsotaan, mitä siellä on tapahtunut. Se on luotettavampi tapa kuin aikaisempi, joka perustui kairauksiin.
Kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria jaetaan EU-raportoinnissa päästökaupan ja päästökaupan ulkopuolisiin päästöihin. Muutokset vuoteen 2020 nähden ovat erisuuntaiset näissä sektoreissa, päästökaupan päästöt ovat kasvaneet neljä prosenttia ja päästökaupan ulkopuoliset päästöt vähentyneet kaksi prosenttia.
Energiapäästöt ovat suurimmat
Kokonaispäästöt laskivat viime vuonna 0,2 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan. Vertailuvuodesta 1990 päästöt laskivat 33 prosenttia.
Energiasektori on Suomen suurin päästölähde, ja se vaikuttaa merkittävästi kokonaispäästöjen vuosittaiseen vaihteluun. Vuonna 2021 energiasektorin päästöt olivat 34 miljoonaa hiiliekvivalenttitonnia eli vajaan prosentin edellisvuotta alhaisemmat. Päästöjä vähensivät muun muassa turpeen käytön vähentyminen sekä liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvu.
Sektorin päästöt vähenivät vaikka energian kokonaiskulutus nousi kuusi prosenttia. Tämä johtuu siitä, että energiankulutusta lisäsi pääasiassa uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen. Energian kokonaiskulutus palautui lähes 2019 vuoden tasolle nousten edellisvuodesta seitsemän prosenttia.
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat neljä prosenttia edellisvuodesta.
Uudet luvut eivät lohduta ilmastopaneelin puheenjohtajaa
Kevään tiedoista hieman kaunistuneet luvut kertovat Markku Ollikaiselle edelleen siitä, että Suomella on kiire ryhtyä toimenpiteisiin, kun halutaan pysyä päästöleikkaustavotteissa. Maankäyttösektorin kääntyminen päästölähteeksi on loiventunut, mutta suunta huolestuttaa.
– Nyt päästöt ovat noin miljoona tonnia lohdullisemmat. Maankäyttösektori on kuitenkin nyt päästölähde. Syynä tähän on, että suhteellisen vähän kasvaneille maaperäpäästöille ei ole tehty mitään vähentämistoimia, sanoo Ollikainen.
Hoidetun metsämaan nielu on vähentynyt melko jyrkästi. Se selittää suuren osan nyt saatua tulosta. Korjattu laskentamalli on pienentänyt myös metsien hiilinielun määrä aiemmilta vuosilta.
– Jo ennakkotiedoista nähtiin, että maankäyttösektorin nettonielua on syytä voimistaa. Samaten säilyy tarve aloittaa toimet nopeasti, ilmastopaneelin puheenjohtaja arvioi.
Vaikka tilanne on noin miljoona tonnia lohdullisempi, Ollikainen ei näe syytä pysähtyä odottelemaan. Hänen mukaansa Suomen kannattaa tehdä toimia kustannustehokkuusjärjestyksessä.
– Ensiksi kannattaa ajaa metsäkato mahdollisimman pieneksi, seuraava lyhyen aikavälin toimi olisi vähentää turvepeltojen maaperäpäästöjä. Vanhojen turvemaiden ennallistaminen ja metsien kasvun vahvistaminen ovat myös tärkeitä.
Ilmastopaneeli odottaa Luonnonvarakeskuksen ensiviikolla julkistettavia tietoja metsien kasvun heikkenemisen syistä. Niiden perusteella voidaan pohtia keinoja hoidetun metsämaan nielujen kasvattamiseksi.
Katso Yle Areenasta: