Suomen Punaisen Ristin työntekijät arvostelevat ankarasti työnantajaansa vastaanottokeskuksessa tapahtuneesta törkeästä kavalluksesta.
Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen johtaja vei lähes 130 000 euroa SPR:n Hämeen piirin rahoja neljän vuoden aikana. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi hänet marraskuussa 1 vuoden ja 5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Julkisuuteen on kerrottu, että väärinkäytökset paljastuivat SPR:n sisäisessä tarkastuksessa kesällä 2021. Työntekijöiden mukaan ylemmälle johdolle yritettiin kuitenkin kertoa keskuksen johtajan toiminnasta jo vuosia aiemmin.
– Ketään meistä ei koskaan uskottu, yksi Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen entisistä työntekijöistä kertoo Ylen MOT:lle.
MOT haastatteli tätä juttua varten 16:ta SPR:n Mänttä-Vilppulan, Hämeenkyrön ja Forssan entistä tai nykyistä työntekijää. He työskentelivät kavallustuomion saaneen naisen alaisina. Haastateltavat ovat jutussa nimettömänä, koska he eivät uskalla arvostella työnantajaa julkisesti nimellään.
Alainen huomasi rahojen puuttuvan, pelkäsi kertoa muille
Käräjäoikeuden mukaan nainen alkoi anastaa rahaa vastaanottokeskuksen tililtä vuonna 2017. Alaisille ensimmäinen selkeä varoitusmerkki väärinkäytöksistä oli rahojen katoaminen kassakaapista Mänttä-Vilppulassa alkuvuodesta 2019.
Osa asukkaille tarkoitetuista vastaanottorahoista oli tuolloin kadoksissa. Asian huomannut työntekijä epäröi kertoa muille, koska pelkäsi joutuvansa itse vastuuseen.
– Pelkäsin, että johtaja syyttää minua rahojen häviämisestä, hän sanoo.
Hän kuitenkin uskoutui asiasta luottamusmiehelle. Tämä vei tiedon eteenpäin johtajan omalle esimiehelle, SPR:n Hämeen piirin vastaanottotoiminnan johtajalle Minna Jussilalle. Luottamusmies kertoi Jussilalle epäilleensä, että vastaanottokeskuksen johtaja oli ottanut rahat.
– [Jussila] vain kehotti minua keskustelemaan näistä epäilyksistä [johtajan] kanssa, luottamusmies sanoo.
Jo aiemmin työntekijät olivat ihmetelleet esihenkilönsä tapaa siirtää lukituissa kaapeissa säilytettyjä rahoja ”varmempaan talteen” omaan työhuoneeseensa.
Mänttä-Vilppulassa vastaavana ohjaajana työskennellyt mies kertoo kuulleensa työntekijöiltä useista johtajan rahankäyttöön liittyvistä epäilyksistä. Vastaava ohjaaja vei niistä tiedon Jussilalle.
– Merkkejä [taloudellisista väärinkäytöksistä] oli, mutta ylin johto ei kuunnellut työntekijöitä, vastaava ohjaaja sanoo.
Ylempään johtoon kuului Jussilan lisäksi muun muassa piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen.
Rahaa hävisi, tilalle tuli muistilappuja
Ylen tietojen mukaan SPR:n Hämeen piiritoimistoon on tullut ilmoitus vähintään kolmesta taloudellisesta epäselvyydestä, todennäköisesti useammasta. Ensimmäiset tiedot tulivat vuosia ennen sisäisen tarkastuksen aloittamista.
Kaikista taloussotkuista ei edes kerrottu eteenpäin. Esimerkiksi kun johtaja oli hetken aikaa vuonna 2019 vastuussa SPR:n Tampereen yksityismajoituksesta, rahankäyttö oli joidenkin alaisten mielestä ”järkyttävää sekoilua”.
Rahoja hävisi ja tilalle ilmestyi muistilappuja. Poliisin esitutkintamateriaalin perusteella ”sekoilu” pidettiin työpaikan omana tietona, koska rahat löytyivät ennen pitkää.
Näin kävi vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussilan mukaan myös Mänttä-Vilppulan kassakaapista kadonneille rahoille. Hän sanoo selvittäneensä asian keskuksen johtajan kanssa. Jussila painottaa, että taloushuolet eivät olleet päivittäisiä.
– Aina välillä kun käteisen kanssa pelataan, tulee epäselvyyksiä. Tosi monissa [muissakin] keskuksissa rahoja välillä etsittiin ja sitten ne löytyi, hän sanoo Ylelle.
SPR:n talous- ja henkilöstöjohtaja Tapani Väisänen sanoo, että rahojen tilapäinen katoaminen ei ollut yhdistyksen vastaanottokeskuksissa yleistä. Kavalluksen paljastuttua SPR tarkasti myös muut yksiköt, eikä mitään erityistä noussut esille.
Johtaja nosti itselleen rahaa, muiden piti säästää
MOT on nähnyt SPR:n sisäisen tarkastuksen raportin Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksesta. Sen perusteella johtajan rahankäyttö oli epäilyttävää vuosien ajan. Tästä huolimatta esimerkiksi keskuksessa tehty erityistilintarkastus ei huomannut mitään kummallista.
Tililtä nostettiin rahaa poikkeuksellisen usein ja paljon: perusteettomia nostoja oli enimmillään lähes 7 700 euroa kuukaudessa. Lisäksi johtaja pyysi useasti piirin taloushallintoa siirtämään lisää rahaa vastaanottokeskuksen tilille. Tätä hän perusteli erilaisilla juoksevilla menoilla ja ”varautumisella uusiin asukkaisiin”.
Se on tosi kovaa kaksoiselämää mitä elin.
Kavalluksesta tuomittu johtaja poliisille
Samaan aikaan henkilöstöstä tuntui, että yksiköiden rahat olivat koko ajan tiukalla. Erään työntekijän mukaan johtajan kitsas rahalinja oli jopa vitsailun aihe. Tulkkauksesta ja lääkäripalveluista tingittiin viimeiseen asti ja tavarat, kuten siivousvälineet ja lakanat pyrittiin haalimaan lahjoituksina tai kirpputoreilta.
Maahanmuuttoviraston mukaan tapaus johti uudistuksiin tilintarkastuksissa. Nykyään vastaava kavallus olisi vaikeampi toteuttaa kuin ennen, koska käteistä rahaa käsitellään vähemmän.
Sai johtajanimityksen, kavalsi samaan aikaan rahaa
Kavallukseen syyllistynyt nainen siirtyi SPR:n palvelukseen työskenneltyään aiemmin ylitarkastajana työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän sai uudessa työpaikassaan neljä johtajanimitystä – ensin kolmeen yksikköön ja lopuksi piiritoimistolle ohjelmapäälliköksi.
MOT:n haastattelemat työntekijät pitävät naisen urakiitoa yllättävänä, sillä jo ennen kavalluksia hänen aikaansa leimasivat syvät ristiriidat henkilöstön ja johdon välillä jokaisessa yksikössä.
Alaisista tuntui, että johtaja jakeli varoituksia ja irtisanomisia mielivaltaisesti. Työntekijöiden vaihtuvuus oli poikkeuksellisen suurta ja osa kertoo suorastaan traumatisoituneensa kokemustensa vuoksi.
En ole ikinä ollut niin ahdistavassa työpaikassa.
Hämeenkyrön entinen työntekijä
Kyse ei ole yksittäisistä tapauksista, vaan samansuuntaisia kokemuksia on toisistaan riippumatta kolmen eri yksikön työntekijöillä. Myös näistä asioista kerrottiin jatkuvasti ylemmälle johdolle.
– SPR:n olisi ehdottomasti pitänyt puuttua hänen toimintaansa jo aikaisemmin. En voi välttyä ajatukselta, että häntä suojeltiin, sanoo Hämeenkyrön toimipisteessä työskennellyt henkilö.
– Vein näitä asioita ylemmän johdon tietoon niin monta kertaa, että en edes muista. Vein ne henkilökohtaisesti, koska koin itse tulleeni jatkuvasti kohdelluksi epäasiallisesti, säestää Forssan vastaanottokeskuksen entinen työntekijä.
Epäkohtia esiin tuoneet päätyivät itse irtisanoutumaan
Sekä Mänttä-Vilppulan vastaava ohjaaja että luottamusmies irtisanoutuivat pian kumpikin sen jälkeen, kun he olivat yrittäneet tuoda epäilyksiä esiin. Samoin lähti ohjaaja, joka oli ensimmäisenä huomannut rahojen puuttuvan kassakaapista.
Monen MOT:lle puhuneen mielestä tämä oli tyypillistä SPR:n Hämeen piirin väärinkäytöksissä: kun ylempi johto asettui vastaanottokeskuksen johtajan puolelle, epäkohtia esiin tuoneet päätyivät itse lähtemään.
– Tämä oli mahdollista vain, koska johtajalla oli vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussilan ja piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolaisen tuki koko ajan, yksi Mänttä-Vilppulan entisistä työntekijöistä sanoo.
Esimies kiisti tienneensä rikoksista
Kavalluksesta tuomittu vastaanottokeskuksen johtaja myönsi talousrikokset poliisikuulustelussa. Hän selitti niitä henkilökohtaisilla ongelmillaan.
– Olen toiminut hirveän väärin ja rikollisesti. Se on tosi kovaa kaksoiselämää mitä elin, hän sanoi poliisin esitutkintamateriaalin mukaan.
Poliisi kuuli todistajana myös johtajan esimiestä, vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussilaa. Hän kielsi poliisille kuulleensa mitään ”jatkuvaa tai suurempaa” alaisensa taloudellisista epäselvyyksistä. Johtajan kanssa hän kuvasi olevansa ”ihan kavereita”.
– Hän oli korostetun ylirehellinen. [Kavallus] oli järkyttävä pettymys. En olisi ikinä tätä uskonut.
Henkilöstö ei kokenut samoin. Lähes kaikki MOT:n haastattelemat työntekijät kertovat aavistaneensa heti rikostutkinnan tultua julki, kenestä on kyse.
– Eniten olisin yllättynyt siitä, jos se olisi ollut joku muu, Hämeenkyrön hybridikeskuksessa työskennellyt mies sanoo.
Se näyttäytyi monien asioiden summana usein siltä, että ei ollut syytä epäillä [johtajaa].
Vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussila
MOT:lle Jussila kertoo pahoittelevansa, ”jos työntekijäpuoli on kokenut”, että johtajan toimintaan ei puututtu riittävästi. Itse hän sanoo puuttuneensa epäkohtiin aina tilanteen vaatimalla tavalla.
– Minulla oli suuri luottamus [johtajaan]. Ja kun näitä tilanteita selviteltiin, se näyttäytyi monien asioiden summana usein siltä, että ei ollut syytä epäillä [johtajaa]. Arviointikykyni on selkeästi tässä asiassa pettänyt.
Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskus lakkautettiin 2020. Jussila on sittemmin siirtynyt johtotehtäviin toiseen alan yritykseen.
Piirin toiminnanjohtaja: Olisi pitänyt puuttua aiemmin
SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen kertoo alkaneensa nyt vasta ymmärtää, kuinka syvistä ongelmista tapauksissa on ollut kyse. Jussilan tavoin hän kiistää tienneensä talousrikoksista. Hän kuitenkin myöntää, että SPR:n olisi tullut puuttua rahat kavaltaneen johtajan epäasialliseen käyttäytymiseen aikaisemmin.
– Huonoltahan tämä näyttää. En halua lähteä enempää selittelemään, olen äärimmäisen pahoillani jokaisen työntekijän osalta. Olen valmis keskustelemaan jokaisen kanssa, joka haluaa, hän sanoo.
Tuomion jälkeen SPR:n Hämeen piiri järjesti keskustelutilaisuuden Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen entisille työntekijöille. Savolainen pyysi siellä anteeksi työntekijöiltä, että heitä ei kuultu riittävästi.
Olen äärimmäisen pahoillani jokaisen työntekijän osalta.
SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen
Osa Ylen haastattelemista työntekijöistä olisi kaivannut enemmänkin. Jotkut ehdottivat anteeksipyyntöä myös muiden yksiköiden henkilöstölle. Osan mielestä piirijohdon tulisi erota.
– En ole ikinä ollut niin ahdistavassa työpaikassa. Se on jäänyt ikuisesti mieleen, ajattelin ettei sellaista voi kukaan jaksaa, Hämeenkyröstä irtisanoutunut nainen sanoo.
– Tämä on kuitenkin Punainen Risti. Täällä pitäisi hoitaa traumoja eikä aiheuttaa niitä – Hämeen piirissä se on mennyt väärin päin, Forssan vastaanottokeskuksen entinen työntekijä sanoo.