Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen ammattikoulutuskeskuksessa opiskelee 125 kenialaista sairaanhoitajaopiskelijaa ja fysioterapian opiskelijaa. Heidän lukukausimaksunsa syksyn ajalta ovat maksamatta. Rahojen olisi pitänyt tulla Uasin Gishun maakunnalta.
Syksyn lukukausimaksujen alkuperäinen eräpäivä oli jo kesäkuussa. Kun rahoja ei toistuvista kyselyistä huolimatta oppilaitosten tilille ilmestynyt, lähetti TAMK lokakuun lopulla tiukkasanaisen perintäkirjeen Uashin Gishun maakunnalle.
”Tämä on viimeinen muistutus maksamattomista laskuista. TAMK vaatii Uasin Gishua maksamaan laskut välittömästi, jotta opetus voi jatkua saumattomasti. Jos maksut eivät ole TAMKin tilillä 26. marraskuuta mennessä, opetus keskeytetään tammikuun 2023 alusta alkaen”, sanotaan TAMKin vararehtorin Ari Sivulan ja kansainvälisten suhteiden johtajan Carita Prokin allekirjoittamassa kirjeessä.
Carita Prokki kertoo, että Uasin Gishu ei ole vielä joulukuun puolivälissäkään maksanut laskujaan.
– Mutta kirje avasi keskusteluyhteyden maakunnan uuden, elokuussa valitun kuvernöörin kanssa. Hän on luvannut selvittää maksujen viivästyksen syyn, ja olemme antaneet Uasin Gishulle nyt maksuaikaa joulukuun loppuun asti.
Carita Prokki korostaa, että kenialaisten opiskelijoiden opinnot ja harjoittelut Tampereella sujuvat mallikkaasti.
– He ovat oppimishaluisia ja erittäin ahkeria ihmisiä. On todella harmillista, että he ovat nyt joutuneet tällaiseen byrokraattiseen välikäteen.
Entä mitä TAMK tekee, jos kenialaismaakunta ei maksa laskujaan joulukuun eräpäiväänkään mennessä?
– Emme lähetä ketään takaisin Keniaan, vaikka rahoja ei nyt tulisi, Carita Prokki vakuuttaa.
”Opiskelijat eivät saa kärsiä”
Jos maksuja ei tule, lähtee TAMK Carita Prokin mukaan keskustelemaan tilanteesta Opetusministeriön kanssa. Tilanne on hänen mukaansa verrannollinen siihen, että tutkintokoulutusta olisi ostanut yritys, joka menee konkurssiin.
– Joku keino on keksittävä, jotta opiskelijat eivät joudu kärsimään. Meidän on löydettävä heille toinen tilaaja tai ratkaistava asia jollain muulla tavalla.
Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedepoliitiikan osaston ylijohtajan Atte Jääskeläisen mukaan vastuu maksuvaikeuksista on ensisijaisesti korkeakouluilla itsellään.
– Emme ole olleet tekemässä sopimuksia emmekä voi niiden riskejä myöskään kantaa. Mutta tietysti olemme aina kiinnostuneita siitä, että opiskelijoiden asema turvataan, ja valmiita keskustelemaan tästäkin asiasta, Jääskeläinen sanoo.
Carita Prokin mukaan Uasin Gishun maakunta on jättänyt maksamatta kuluneen syksyn lukukausimaksut, yhteissummaltaan noin 200 000 euroa.
Julkisuudessa on kerrottu, että Kenian valtio maksaisi kenialaisopiskelijoiden opinnot Suomessa. Käytännössä tilanne on paljon monimutkaisempi.
– Tiedämme vain, että kenialaiset maakunnat maksavat meille opiskelijaryhmien lukukausimaksut. Ovatko ne rahat Kenian valtion rahoja vai opiskelijoilta itseltään kerättyjä, siitä meillä ei ole tarkkaa tietoa, Carita Prokki kertoo.
Opiskelijat eivät voi maksaa suoraan
Tampereella opiskelevien kenialaisten perheet ovat Carita Prokin mukaan kyselleet TAMKilta mahdollisuutta maksaa omien lastensa lukukausimaksuja suoraan oppilaitokselle.
Mutta tämä ei ole Suomen koulutusvientiä ohjaavien lakipykälien mukaan mahdollista.
Tilauskoulutukset on aina annettava opiskelijaryhmille.
Normaalisti opiskelija saa opinto-oikeuden pääsykokeiden kautta, mutta tilauskoulutuksessa tilaaja päättää, ketkä pääsevät mukaan koulutukseen. Sopimussuhde siis syntyy tilaajan ja korkeakoulun välille, ei suoraan opiskelijan ja korkeakoulun välille.
Tilauskoulutuksessa tutkintojen tilaajana ja maksajana voi olla yritys, valtio, kansainvälinen järjestö, julkisyhteisö tai säätiö. Kenian ja Suomen välisessä koulutusyhteistyössä tilajaana on useimmiten joku Kenian maakunnista.
Ovatko rahat valtion rahaa vai opiskelijoilta kerättyjä, siitä meillä ei ole tarkkaa tietoa.
Carita Prokki, TAMK
Ylijohtaja Atte Jääskeläisen mukaan tilauskoulutuksen alkuperäinen perusmalli on työnantaja, joka ostaa omalle henkilökunnalleen tutkintokoulutuksen Suomesta. Mutta käytännössä tilaajan ja opiskelijoiden suhteet voivat olla löyhemmät ja rahaliikenne monimutkaisempaa.
– Siellä voi taustalla olla koulutuksen tilaajan ja opiskelijan välisiä välipuheita, joissa opiskelija maksaa opinnoistaan tilaajalle.
Opetusministeriö selvittää parhaillaan tilauskoulutusta osana korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelmaa.
– Käymme koko järjestelmän läpi ja tutkimme sen muuttamistarpeita, mikä on hyväksyttävää ja toivottavaa. Tämän hallituksen aikana ei uutta lainsäädäntöä enää ehditä tehdä, mutta keräämme tietoa seuraavan hallitusohjelman valmistelutyötä varten, Atte Jääskeläinen sanoo.
Edusammon opiskelijat jumissa Keniassa
Suomalaisilla oppilaitoksilla on jo toistakymmentä tutkintovientisopimusta kolmen Kenian luoteisosan maakunnan kanssa: Uasin Gishun, Nandin ja Elgeyo Maragwetin.
Tämän vuoden alusta alkaen myös ammatillisilla oppilaitoksilla on ollut mahdollisuus aloittaa tutkintovienti. Saimaan ammattiopiston omistama Edusampo Oy tarttui tilaisuteen ja solmi yhteistyösopimuksen Nandin ja Uasin Gishun maakuntien kanssa. Edusammon tarkoituksena on kouluttaa siivoojia, kokkeja ja lähihoitajia.
Ensimmäinen opiskelijaryhmä lähihoitajaopiskelijoita valittiin kesällä, ja heidän piti aloittaa opiskelunsa Lappeenrannassa syyskuun alussa. Mutta opiskelijat eivät ole vieläkään saaneet oleskelulupia Suomeen. Opetus on syksyn ajan järjestetty etäopetuksena Lappeenrannan ja Nandin pääkaupungin Kapsabetin välillä.
Taustalla ovat epäselvyydet koulutuksen rahoituksessa.
Kuka lopulta maksaa kustannukset?
Nandin maakunta on lähettänyt Edusammolle dokumentin, jossa vakuutetaan että maakunta maksaa kaikki opintojen kustannukset: lukukausimaksut, matkakustannukset, lupamaksut, majoituksen ja ylläpidon.
”Tämä on maakuntahallituksen rahaa, joka on varattu opiskelijoiden tukemiseen. (...) Opiskelijat eivät ole maksaneet mitään Nandin maakunnalle tai millekään muulle osapuolelle”, sanotaan maakuntasihteeri Francis Sangin allekirjoittamassa kirjeessä.
– Olemme kuitenkin saaneet opiskelijoilta ja heidän perheiltään tietoa, että he ovat joutuneet itse maksamaan maakuntahallitukselle merkittäviä summia. Siksi olemme lähettäneet Nandin maakuntahallinnolle selvityspyynnön, kertoo Edusammon toimitusjohtaja Terhi Toikkanen.
Maahanmuuttovirasto vastaa opiskelijoiden oleskelulupahakemusten käsittelystä ja on erityisesti kiinnostunut siitä, onko opiskelijoiden toimeentulo Suomessa opiskelun aikana turvattu. Jos opiskelijalla on stipendi ja sen myöntäjä on EU:n kaltainen luotettava taho, ei hänen pidä osoittaa etukäteen varoja elinkustannuksiaan varten Suomessa.
Kenialaisopiskelijoiden tapauksessa Maahanmuuttovirasto on päätynyt siihen, että opiskelijoiden on osoitettava, että heillä on tilillään lain vaatimat 650 euroa kuukaudessa ensimmäisen opiskeluvuoden ajaksi. Ilman näitä todisteita ei oleskelulupaa voida myöntää.
– Meille esitettiin aluksi, että kenialaisten opiskelijoiden kohdalla kyse olisi maakunnan stipendistä. Mutta olemme saaneet eri puolilta tietoa, että kyse ei olekaan stipendistä vaan lainasta. Selvittelemme nyt rahaliikennettä Kenian päässä ja se ottaa oman aikansa, kertoo tulosalueen johtaja Anu Tarén Maahanmuuttovirastosta.
Edusammon lähihoitajaopiskelijoiden etäopinnot jatkuvat toistaiseksi Nandin läänissä Keniassa. Terhi Toikkasen mukaan he pääsevät matkustamaan Lappeenrantaan ja lähiopetukseen vasta kun oleskeluluvat on saatu ja Nandin maakunta on antanut uskottavan selvityksen rahaliikenteestä.
– Uskon kuitenkin, että kaikki asiat järjestyvät ja saamme opiskelijajoukon tänne jo tammikuun alussa, Terhi Toikkanen vakuuttaa.