Moni on kokenut lapsuudessaan sen, että joku perheenjäsenistä on sattunut harmillisesti olemaan poissa paikalta juuri silloin, kun joulupukki tulee lahjoineen.
Yle keräsi tarinoita siitä, missä näiden onnettomien on kerrottu olleen yhtenä aaton huippuhetkistä. Kolmisensataa ihmistä jakoi muistonsa.
Näyttää selvältä, että joulupukin porot vaativat tiukkaa kaitsemista – sen verran usein tarinoissa kerrottiin isän tai muun läheisen olleen poroja pitelemässä kun pukki kävi ilahduttamassa jälkikasvua.
Toinen yleinen syy olla muualla on se, että joulupukin suunnistustaitoon ei ole luotettu.
Varsinkin maaseudulla moni isä, eno ja veli on ollut huolissaan siitä, että pukki eksyisi matkalla. Siksi he ovat joutuneet lähtemään varmistamaan, että taatto löytää perille.
Maalaistaloomme johti maantieltä pitkä kuja, ja sen kanssa ristesi puolivälissä kapea peltotie, jota pitkin myös pääsi maantielle. Isä lähti aina joulupukkia vastaan, mutta joka vuosi kulki pukin kanssa ristiin, kun toinen meni kujaa ja toinen peltotietä. Pukki epäili joka vuosi isän olleen tuhma ja siksi karttelevan häntä, mutta meidän vakuutettuamme isän kiltteyttä suostui jättämään hänellekin lahjoja. Ja aina isä oli yhtä harmissaan, kun tuli kotiin ihmetellen, ettei pukkia näy, ja kuuli tämän jo käyneen. / Kaisa, Seinäjoki
Maaseudulla ymmärrettäviä poissaolon hetkiä on syntynyt myös navetan iltapuuhista, heinien viemisestä hevosille tai vedenhakureissusta.
Kun olin pieni, vietimme jouluja maalla mummolassa. Mummolaan tuli vesi sisälle vasta 80-luvun lopussa, joten 70-80 -lukujen vaihteessa isä oli aina sattumoisin hakemassa vettä lähteestä. Kyllä harmitti kun isä aina myöhästyi pukin käynnistä 😄 Maarit, Vieremä
Moni perheenjäsen on ollut myös saunassa tai ulkovessassa juuri parhaaseen aikaan.
Eno lähti aina joulusaunaan 15 minuuttia ennen joulupukin saapumista. Harmitti, ettei hän koskaan nähnyt pukkia. Toisaalta koska pukin saapuminen oli todennäköisintä aina enon saunan aikana, jossain vaiheessa iltaa kannatti aina patistella häntä saunomaan! / Emmi, Pertunmaa
Kaikenlaista asiointia aattona
Lumityöt ovat tietysti nekin vieneet isät, vaarit ja enot olohuoneesta aattoiltana.
Tai sitten läheinen on sattunut olemaan tupakalla tai tupakkaa ostamassa – tai klassisesti roskia viemässä.
Myös monenlaisia viime hetken askareita on satuttu toimittamaan juuri joulupukin tullessa. On piipahdettu hakemaan (joka vuosi) unohtunutta maitoa tai kermaa tai pyrähdetty peräti postiin tai apteekkiin.
Osa oppikin jo lapsena peräänkuuluttamaan aikuisilta parempaa ennakointia.
Enon vaimo alkoi aina aattona yskiä ja eno joutui lähteä ostamaan kurkkupastilleja. Harmillisesti pukki kävi aina silloin. Pyysin, että pastillit ostettaisiin ajoissa, jotta enokin näkisi pukin. / Merike, Padasjoki
Pannuhuoneessa on usein pitänyt käydä lämmitystä tarkastamassa, ja joskus autoonkin on unohtunut tavaraa, joka odotti hakijaansa. Onpa bensatankkikin saattanut vaatia täyttöä juuri aattoiltana.
Eivätkä työkiireetkään ole jättäneet aina rauhaan jouluaattona. Koululle on jäänyt hoitamaton homma, tehtaalla on ollut sählinkiä ja onpa kokouksiakin laitettu erikoiseen ajankohtaan.
Meillä isä joutui aina jouluaattoisin yllättäen lähtemään tiekokoukseen.... / Salme, Vantaa
Jopa luottamustehtävät ovat sitoneet ihmisiä joulunpyhinä. Mutta ihan kaikkea eivät lapset ole ennenkään purematta nielleet, ja aikuiset ovat joutuneet korjaamaan tapojaan.
Omat lapseni ihmettelivät missä ukki on joka ikinen jouluaatto ja mummo kertoi ukin olevan kunnanvaltuuston kiireellisessä kokouksessa. Lapseni olivat vihmeriä ja eräänä jouluaattona kävivät ukin työpöydällä olevasta kalenterista tarkastamassa onko kokous siihen merkattu kuten kokoukset yleensä oli. Eipä ollut ja mummolla olikin siten selittämistä. Seuraavana jouluna ukin pöytäkalenterissa sitten lukikin valtuuston kokous klo 16.00. / Marita, Kontiolahti