Suomen suurimmatkaan kaupungit eivät ole immuuneja lääkäripulalle. Lääkäreitä on vaikea saada palkattua myös niissä kaupungeissa, joiden yliopistossa voi opiskella lääkäriksi.
Lääkäreitä koulutetaan tällä hetkellä Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Lisäksi ulkomailla opiskelee lääkäriksi arviolta tuhat suomalaista.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö kertoi vastikään pitkien hoitojonojen syyksi lääkäripulan. Joulukuussa YTHS:n keskisen alueen johtajana aloittanut Reetaleena Hietala sanoo, että heidän on vaikea saada sijaisia lääkäreiden määräaikaisiin poissaoloihin.
– Voisi kuvitella, että Tampereella jos jossain olisi varantoa myös sijaisuuksien täyttämiseen, koska kaupungissa koulutetaan lääkäreitä.
Lue lisää: Opiskelijat jonottavat lääkäriin jopa 70 päivää Tampereella – selvitimme, missä mättää
Yleislääkäreistä pulaa koko maassa
YTHS ei ole tuskansa kanssa yksin. Työ- ja elinkeinotoimiston ammattibarometrin mukaan yleislääkäreistä on pulaa lähes koko maassa. Väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta, vaikka Suomen väestöpohjan ei ennusteta kasvavan.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien KT:n mukaan tarvetta olisi heti tuhansille lääkäreille. Sekä perusterveydenhuollossa että sairaaloissa on vuosi vuodelta enemmän tyhjiä lääkärintehtäviä.
KT:n pääekonomisti Juho Ruskoahon mukaan Suomeen tarvittaisiin vähintään 3 000 lääkäriä lisää. Hänen mukaansa sillä määrällä pystyttäisiin täyttämään tyhjät lääkärin työpaikat muun muassa terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja yksityissektorilla sekä vastaamaan hoitotakuun aiheuttamaan lisälääkäritarpeeseen.
– OECD:n tilastojen mukaan Ruotsissa ja Tanskassa on yli 20 prosenttia enemmän lääkäreitä kuin Suomessa. Vaikka meillä olisi 3 000 lääkäriä enemmän, olisi lääkäritiheytemme silti edelleen näitä maita alhaisempi, Ruskoaho sanoo.
Lisää koulutuspaikkoja ja tietojärjestelmät kuntoon
Ruskoaho listasi blogissaan viisi lääkettä lääkäripulaan. Hänen mielestään tuntuva lääkärikoulutuksen lisääminen on välttämätöntä ja ratkaisun kanssa on viivytelty valitettavan kauan.
– Lääkäripula todistaa, että yliopistot ovat kuristaneet lääkärien peruskoulutusmäärät täysin riittämättömälle tasolle potilaiden tarpeisiin nähden.
Lisäksi keinovalikoimassa ovat työperäisen maahanmuuton lisääminen ja lääkärien työn keskittäminen enemmän potilaiden hoitoon.
– Tämä vaatii työnjaon kehittämisen lisäksi mahdollisesti myös lääkärien erikoistumiskoulutuksen uudelleenarviointia.
Ruskoaho sanoo, että vaikeasti käytettävät potilastietojärjestelmät vievät arvokasta työaikaa ja että niiden on myös esitetty olevan uhka potilasturvallisuudelle.
– On sietämätöntä haaskausta, että lääkärit hoitavat päivän aikana entistä vähemmän potilaita, koska sadoilla miljoonilla euroilla hankittujen tietojärjestelmien käyttöönotto takkuilee.
Katso, mitä Tampereen yliopistossa ajatellaan lääkäreiden opiskelupaikkojen mahdollisesta lisäyksestä:
Työmarkkinoille tulee enemmän lääkäreitä kuin poistuu
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että valmisteilla ei ole mitään suurta muutosta nykyisiin koulutusmääriin. Tämä pätee myös Tampereen yliopistoon, kuten lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Seppo Parkkila kertoo.
– Tällä hetkellä ei ole sellaisia suunnitelmia. Mehän olemme itse asiassa lisänneet opiskelijoiden määrää viime vuosina.
Yliopistot päättävät itse opiskelijavalinnasta ja koulutuksen aloituspaikoista. Opiskelijamäärien lisääminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, koska lääkärin työhön kuuluu niin paljon käsityötä, mitä pitää opettaa. Lisäopetus vaatii lisää rahaa.
Lähivuosina työmarkkinoille tulee nykyisillä koulutusmäärillä enemmän lääkäreitä kuin heitä poistuu työmarkkinoilta, kertoo opetusneuvos Maija Innola opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Viime vuonna suoritettiin yhteensä 702 lääketieteen lisensiaatin tutkintoa.
Dekaani Seppo Parkkilan mielestä nyt pitäisi keskittyä lääkäripulan juurisyihin. Hän pohtii, voitaisiinko lääkärien työnkuvaan vaikuttaa.
– Lääkäreiden pitäisi sallia tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu: potilaiden tutkimista, keskustelemista potilaiden kanssa, hoitoa.
Iso osa lääkäreiden työajasta kuluu nykyään asioiden kirjaamiseen. Parkkilan mukaan työnkuva on muuttunut vuosien kuluessa.
– Syytä tähän on vaikea sanoa suoraan. Kyllä se perustuu tietysti lainsäädäntöön. Vaaditaan yhä tarkempia ja tarkempia kirjauksia, Parkkila sanoo.
Julkinen sektori ja etenkin terveyskeskukset ovat pulassa
Lääkäreitä ei ole hakeutunut riittävästi etenkään julkiselle sektorille terveyskeskuslääkäreiksi. Opetusneuvos Maija Innola painottaa, että olennaista on vaikuttaa terveyskeskustyön houkuttelevuuteen kohtuullistamalla terveyskeskuslääkäreiden työkuormitusta.
– Työuran alussa olevien lääkärien mahdollisuuksia saada ohjausta täytyisi nykyisestä lisätä. Lääkäreiden pitäisi myös pystyä osallistumaan oman työn kehittämiseen kliinisen perustyön rinnalla.
Lääkäriliiton arvion mukaan Suomeen tarvittaisiin pelkästään terveyskeskuksiin tuhat lääkäriä lisää.
Lääkäreiden pitäisi sallia tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu: potilaiden tutkimista, keskustelemista potilaiden kanssa, hoitoa.
Seppo Parkkila, dekaani
Lääkäriliiton tutkimuspäällikön Jukka Vänskän mukaan viime vuoden lokakuussa terveyskeskuksissa oli hoitamatta noin 300 lääkärin tehtävää. Tämä on noin seitsemän prosenttia tehtävistä. Terveyskeskusten lääkärivaje oli suunnilleen samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina.
– Erikoissairaanhoidosta puuttui puolestaan runsaat 700 lääkäriä. Esimerkiksi psykiatrian aloilla on jo pidempään ollut vaikeuksia saada lääkäreitä erikoissairaanhoitoon.
Lääkäriliitto pitää koulutusmäärien lisäämistä liian hitaana keinona tämänhetkisen lääkäripulan ratkaisuksi. Sen sijaan liiton mukaan lääkärin työstä pitäisi karsia kaikki sellaiset tehtävät, jotka eivät edellytä lääketieteellistä koulutusta.
Voit kommentoida aihetta 24. joulukuuta kello 23 saakka.