Moni pohtii jo nyt, mistä ensi talveksi polttopuut.
Klapikauppiaat myyvät yleensä koivua, jonka hinta on noussut kymmenillä prosenteilla ja paikoin jopa kaksinkertaistunut. Tosin monelta klapikauppiaaltakin puut ovat loppuneet kesken.
Jos on jo alkuvuodesta liikkeellä, polttopuut ehtii tehdä itse ja kuivattaa ensi syksyksi, sillä parhaimmillaan puun voi saada kuivumaan jopa neljässä kuukaudessa.
Yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta pitää muitakin puulajeja kuin koivua lämmittämiseen sopivina.
– Minun mielestäni kaikki suomalaiset puulajit ovat aivan yhtä hyviä polttaa. Koivu on yksi hyvä puulaji muiden joukossa, Tissari toteaa.
Hän on tutkinut puunpolton päästöjä parisenkymmentä vuotta.
Puulajit tuottavat lämpöä eri tavoin. Erot eri puulajeilla ovat painoa kohden pienet, mutta tilavuutta kohden ero on selvä. Koivu on tavallisista polttopuista tihein, joten sen lämpöarvo on tilavuutta kohden suurin.
Ero on noin 25 prosenttia. Koivukuutiosta kannattaa siis maksaa neljänneksen enemmän kuin sekapuukuutiosta?
– Pitää karkeasti paikkansa. Jos klapi on samankokoista ja kosteuspitoisuus on sama, sitten tuo pitää paikkansa, Tissari sanoo.
Koivun suosiolle on myös muita syitä kuin lämpöarvo. Tissari kertoo, että koivu tuottaa vähemmän roskaa eli sitä on mukavampi käyttää. Se ei myöskään räisky palaessaan eli se ei levitä kipinöitä esimerkiksi avotakoista.
Polttotekniikalla on paljon väliä
Tapio Lehtimäki on nuohoojamestari ja nuohousalan keskusliiton varapuheenjohtaja. Hän on käynyt paljon luennoimassa puunpoltosta.
– Koivu on lämpöarvoltaan parempi kuin muut ja fakta on, että puukiloista se lämpö tulee. Polttotekniikka taas vaikuttaa mitä siitä saadaan ulos.
Tapio Lehtimäki ei pidä koivua yliarvostettuna, mutta asia on hyvä tiedostaa.
– Jos hintaa miettii, niin koivu on arvokkaampaa puuta ostaa, mutta siinä saa kiloja enemmän ostettaessa tilavuuteen nähden. Yleensä puu myydään tilavuus perusteisesti.
– Kannattaa miettiä käyttötarkoitusta, onko omaan uuniin tarpeen olla juuri koivuklapia. Jos on varaava iso tulisija, niin koivu on hyvä puu.
Lehtimäen mukaan seka- tai havupuulla voidaan lämmittää kamiinan tyyppistä kevyttä tulisijaa, joka luovuttaa lämmön reaaliajassa eikä varaa sitä mihinkään. Koivu voi olla jopa liian raju puu pienempään kamiinaan.
Tapio Lehtimäki on korostanut asiakkaille, että oma tulisija pitää tuntea. Täytyy tietää, että minkä verran puuta voi polttaa kerralla.
– Ei kannata ylilämmittää uunia. Esimerkiksi jos isossa tulisijassa polttaa korillisen puita, niin siinä pienemmässä uunissa voi polttaa tästä kolmasosan kerralla, kun se pienempi ei kykene varaamaan sitä lämpöä enempää. Siinä säästää puita ja tulisijaa.
Polttopuukauppiaskaan ei suosita polttamaan vain koivua.
– Tulisijoissa olisi erittäin hyvä polttaa muutakin kuin koivua. Koivussa on toki parempi lämpö-arvo, mutta se kerryttää nokea enemmän tulisijaan sekä piippuun. Suosittelisin polttamaan joka toisen kerran sekapuuta, sanoo Maatukku Oy:n toimitusjohtaja Pentti Karttunen.
Päästöissä ei suuria eroja
Tissari kertoo, että eri puulajien välillä päästöissä on saatu ristiriitaisia tuloksia. Toisessa tutkimuksessa koivu on ollut parempi kuin esimerkiksi kuusi, mutta toisessa tutkimuksessa tulos on ollut päinvastoin.
– Itse tulkitsen asian niin, että puun poltossa kokonaisuus ratkaisee. Itse puulajilla on pienempi vaikutus kuin muilla polton päästöihin vaikuttavilla tekijöillä, kuten polttolaitteella, klapin koolla ja kosteudella, Tissari kertoo.
Tapio Lehtimäki muistuttaa vielä, että kannattaa polttaa kuivaa puuta ja reippaalla palamisella.
– Siinäkään ei kannata liioitella, koska liika ilma jäähdyttää palamista. Jos taas poltat märkää puuta, niin energiaa menee veden haihduttamiseen. Nuohoojana sen näkee ennemminkin niin, että miten on poltettu, kun mitä on poltettu.
Lisätty 30.12. kello 14.08 faktalaatikkoon vielä täsmennys, että myös hiilten pitää olla täysin mustia, ennen kuin pellin saa sulkea.
Lue myös:
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 29.12. klo 23 saakka