Huorittelua, ivaavaa nimittelyä, ulkonäön kommentointia ja seksuaalissävytteisiä viestejä.
Tällaista törkyä monet naiset saavat osakseen. Niin myös yliopistonlehtori Tuija Saresma.
Äskettäin vuoden tieteentekijänä palkittu kulttuurin- ja sukupuolentutkija sanoo kokevansa häirintää, uhkailua ja maalittamista varsinkin sosiaalisessa mediassa. Trollit riehuvat enimmäkseen Twitterissä, sähköpostiin tulee asiattomuuksia myös nimellään esiintyviltä henkilöiltä.
Melkein aina he ovat miehiä.
Ensi tammikuusta lähtien rikoksesta voi saada kovemman rangaistuksen, jos rikoksen taustalla on sukupuoleen perustuva vaikutin.
Uudistuksen tavoitteena on korostaa sellaisten tekojen moitittavuutta, joiden vaikuttimena on sukupuoleen perustuva viha.
Merkittävä osa vihakommenteista kohdistuu Saresman mukaan juuri sukupuoleen ja ilmiö on hänen mukaansa yleinen.
– Naisiin kohdistuvassa loukkaavassa ja haavoittavassa puheessa ei yleensä ole kyse asiasisällöstä, vaan se kohdistuu meihin nimenomaan naisina. Siinä mennään meidän persoonaamme, yksityisalueelle. Silloin se on loukkaavampaa, hän luonnehtii.
Vihapuhettakin tutkineen Saresman mukaan ilmiö näyttää koko ajan pahenevan ja laajenevan. Näin käy tutkijan mielestä siksikin, että somealustojen määrä kasvaa, jolloin niiden moderointi käy yhä hankalammaksi.
– Vihapuhe alkaa kohdistua entistä enemmän myös miehiin, Saresma arvioi.
Yhteiskunnallinen viesti
Sukupuoleen perustuvaa koventamisperustetta voidaan ensi tammikuusta lähtien soveltaa mihin tahansa rikokseen.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen arvioi, että uudistuksen lähtökohtana on ollut verkossa tapahtuvaan häirintään puuttuminen.
– Lainvalmistelussa on selkeästi ajateltu ensisijaisesti vihapuhetyyppisiä ilmiöitä, joissa esitetään vaikkapa solvauksia netissä.
Hyttinen pitää myönteisenä, että uudistuksella lähetetään yhteiskunnallinen viesti, jonka mukaan sukupuolittuneeseen vihaan suhtaudutaan myös rikosoikeudellisesti vakavasti.
Oikeusoppineen mukaan asiaan liittyy silti kysymysmerkkejä.
Motiivin todistaminen voi olla hankalaa
Jo tällä hetkellä yksi koventamisperusteista on rikoksen tekeminen rodun, ihonvärin, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön kohdistuvan syyn perusteella. Sen tarkoituksena on suojata vähemmistöjä viharikoksilta.
Hyttinen huomauttaa, että sukupuoleen kohdistuva viha koventamisperusteena suojelee kaikkia sukupuolia. Kyse ei siis ole selkeästi vähemmistöistä.
– Voidaan kysyä, mikä tässä on funktiona. Jos aletaan antaa vähän kaikille korotettua rikosoikeudellista suojaa, niin lopputulemana kellään ei ole sitä.
Samaan lopputulokseen voitaisiin Hyttisen mukaan päätyä jo nyt voimassa olevalla lainsäädännöllä. Hän toteaa, että Suomessa korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan jo tällä hetkellä tietyt sukupuoleen kohdistuvat rikokset voitaisiin katsoa tavallista moitittavammaksi.
– Silloin niistä myös voidaan mitata normaalia ankarampi rangaistus.
Rikosoikeuden apulaisprofessorin mukaan vaikeuksia saattaa tulla myös motiivien toteennäyttämisessä. Käytännössä motiivista ei saa tuomioistuimissa jäädä varteenotettavaa epäilyä.
– On ennakoitavissa, ettei ole aivan yksinkertaista näyttää oikeudenkäynnissä toteen, että henkilö on vaikkapa solvannut toista internetissä tämän sukupuolen vuoksi, Hyttinen arvioi.
Tatu Hyttinen sanoo, että koventamisperustetta käytettäessä rangaistus kovenee keskimäärin noin 20 prosenttia.
”Ehkä ihminen miettii nyt kaksi kertaa”
Yliopistonlehtori Tuija Saresman mukaan uudistus on erittäin tervetullut.
– Pidän tätä tosi tärkeänä asiana. Minusta on ollut huolestuttavaa, ettei aiemmin ole nähty, miten sukupuolittunut ilmiö vihapuhe on.
Saresma uskoo, että esimerkiksi huoritteluun ja seksuaalissävytteisiin kommentteihin voidaan nyt puuttua eri tavalla kuin aiemmin.
Hän nostaa esille myös transihmisten oikeudet.
– Transihmisiin kohdistetaan vihapuhetta nimenomaan heidän sukupuoli-identiteettinsä takia.
Tuija Saresman mielestä lakiuudistuksella voi olla myös ennaltaehkäisevä pelotevaikutus.
– Ehkä ihminen miettii nyt kaksi kertaa, lähteekö huorittelemaan tai kannattaako naisille lähettää seksuaalissävytteisiä viestejä. Niin toimivat joutuvat nyt harkitsemaan, miten sanansa asettelevat.
Hän uskoo, että uudistus palvelee ennen kaikkea julkista työtä tekeviä henkilöitä, kuten toimittajia ja tutkijoita sekä poliisissa ja oikeuslaitoksissa työskenteleviä.
– Toivottavasti tämä auttaa tuntemaan, että heillä on lain turva taustalla, ja että he voivat harjoittaa ammattiaan pelkäämättä hirvittävää viharyöppyä.