Monet lemmikinomistajat ovat joutuneet muun muassa lykkäämään eläinlääkärikäyntejä huonon taloustilanteensa vuoksi. SEY Suomen eläinsuojelu -järjestön mukaan sen jäsenyhdistyksille on tullut kuluneen syksyn ja talven aikana tavallista enemmän avunpyyntöjä tukalaan tilanteeseen joutuneilta lemmikinomistajilta.
Turun eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Britt-Marie Juup kertoo, että yhteydenotot myös heille ovat lisääntyneet todella selvästi. Lemmikinomistajat kysyvät neuvoja ja apua päivittäin monennäköisiin ongelmiin.
– Tyypillinen soitto on sellainen, jossa kerrotaan perheen koiran sairastuneen äkillisesti. Hoito tai iso leikkaus maksaa useita tuhansia euroja eikä perheellä ole sellaiseen taloudellisia mahdollisuuksia.
Juupin mukaan ongelmaa pahentaa pula eläinlääkäreistä.
– Eläinlääkäreitä on yksinkertaisesti liian vähän ja odotusajat saattavat olla useita viikkoja tai jopa kuukausia. Silloin joudutaan kääntymään isojen klinikoiden puoleen ja siellä ne hinnat ovat valtavan suuret.
Vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja ja Kiikoisten löytöeläinpalvelun yrittäjä Mira Ekholm-Martikainen on Juupin kanssa samaa mieltä lisääntyneistä ongelmista lemmikkien hoidossa.
– Ensimmäisenä aletaan karsia eläinlääkärikuluista eli ihan perusterveydenhuollosta. Valitettavasti se alkaa näkyä myös siinä, että ihmisillä ei ole varaa hoidattaa eläinten sairauksia. Aiheutetaan eläimille turhaa kipua ja kärsimystä. Tingitään myös aivan perusasioista, kuten ruoasta.
Mira Ekholm-Martikainen on huomannut, että viime vuoden loppua kohti tultaessa yhä useampi ilmoitti ainakin harkinneensa luopuvansa lemmikistään.
– Monessa perheessä saattaa sähkölaskuun tulla useampi sata euroa kuukaudessa lisää. Välttämättä ei ole enää varaa huolehtia lemmikistä, vaikka todella vaikea päätöshän monessa perheessä on luopua rakkaasta perheenjäsenestä.
Lemmikistä aiheutuu kuluja pitkään
Turun eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Britt-Marie Juup haluaa muistuttaa, että eläintä perheeseen otettaessa pitäisi muistaa hankinnan olevan vain osa tulevista kustannuksista.
– Pitäisi ensinnäkin muistaa, että lemmikin ottaminen on koko perheen päätös. Kaikkien pitää olla asiasta samaa mieltä. Pitää myös pitää mielessä, että hankintahinta on vain murto-osa siitä mitä eläin tulee maksamaan koko elinikänsä aikana.
Kiikoisten löytöeläinpalvelun yrittäjä Mira Ekholm-Martikainen sanoo, että jopa suoranaisia eläinten heitteillejättöjä on tullut ilmi.
– Työskentelen eläinsuojeluviranomaisten kanssa, ja on pakko sanoa, että olemme kohdanneet myös suoranaisia eläinten hylkäämisiä. Myös räikeitä eläinten hoidon laiminlyöntejä on tullut ilmi. Hyvinkin vakavia sairauksia on jätetty hoitamatta ja eläimet lääkitsemättä.
Kaneja on hylätty paljon
Suomalaiset hylkäsivät viime vuonna poikkeuksellisen paljon lemmikkikaneja. Ilmiön arvioidaan liittyvän korona-ajan lemmikkibuumiin.
Britt-Marie Juup uskoo, että kaneista ei tiedetä tarpeeksi.
– Liian helposti luullaan, että söpö, pörröinen, pehmeä ja kiltti kani sopii pienille lapsille lemmikiksi. Ensinnäkään kani ei luonteeltaan ole sellainen, joka hirveästi nauttii ihmisen läsnäolosta. Kani voi oppia pitämään paijaamisesta ja sylissä olemisesta, mutta se pitää silloin totuttaa siihen ihan pienestä pitäen.
Suuria alueellisia eroja
Vaikka tiedot eteläisestä Suomesta kertovat, että hylättyjen lemmikkien määrä lisääntyy, ovat alueelliset erot suuria.
Kempeleessä toimiva Lemmikkihoitola Vierashuone ottaa vastaaan löytöeläimiä muun muassa Oulun kaupungin alueelta, Haukiputaalta ja Tyrnävältä.
– Olen toiminut täällä vajaat kymmenen vuotta ja joka vuosi löytöeläinten määrä on laskenut. Meillä ei korona-ajan vaikutus ole siis näkynyt oikein mitenkään, ainakaan vielä, sanoo Vierashuoneen yrittäjä Simo Tolonen.
Myös Vierashuoneen päivystävään puhelimeen tulee kuitenkin yhä enemmän soittoja liittyen lemmikinomistajien taloudellisiin vaikeuksiin.
– Joillakin on semmoinen harhainen käsitys, että minä olen Roope Ankan jälkeen heti seuraavana rahoittajana. Kysellään, olisiko mahdollisuus auttaa rahallisesti koiran operaatiossa. Joudun sitten ohjaamaan kysyjät eteenpäin eläinsuojeluyhdistyksille.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 5. tammikuuta kello 23 asti.