Auttamisenhalu.
Jyväskyläläinen Marko uskoo, että se on voima, joka kaikkia vapaaehtoisia ajaa.
– Itse aloitin vapaaehtoistyön, koska haluan antaa kanssaihmisille ja yhteiskunnalle takaisin sitä hyvää, mitä itse olen saanut.
Marko on tehnyt vapaaehtoistyötä seitsemän vuotta. Ensin vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa, sitten Kriisikeskuksessa ja runsas vuosi sitten hän kouluttautui Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoiseksi.
Hänen tehtävänään on on auttaa ja tukea rikoksen uhreja, heidän läheisiään ja todistajia. Hän toimii tukihenkilönä koko oikeuskäsittelyn ajan, usein jo poliisikuulustelusta lähtien. Prosessit kestävät usein vuosia.
– On tärkeää, että rikoksen uhri tulee kuulluksi, Marko sanoo.
Rikosuhripäivystyksen asiakkaiden suojelemiseksi Markosta ei käytetä hänen koko nimeään, eikä häntä kuvata tunnistettavasti.
”Jokainen kohtaaminen jättää jäljen”
Jokainen vapaaehtoinen saa Rikosuhripäivystyksen ammattilaisilta ohjausta työssä. Se on usein tarpeen, sillä väkivaltarikokset korostuvat uhrien kokemuksissa.
– Jokainen kohtaaminen jättää omaan mieleen jäljen. Sen vuoksi asioita käydään RIKUn ammattilaisten kanssa tarvittaessa läpi, etteivät asiat mene liikaa pinnan alle, sanoo Marko.
Marko kokee saavansa vapaaehtoistyöstä itselleen enemmän kuin se häneltä vie.
Vapaaehtoisilla on aina myös oikeus kieltäytyä, mikäli rikos tuntuu liian rankalta. Markolle sellaisia ovat lapsiin kohdistuneet rikokset ja hän harkitsee aina tarkkaan, pystyykö hän toimimaan tukihenkilönä sellaisessa tilanteessa.
Tarjolla paikkoja rauhallisille kuuntelijoille
Rikosuhripäivystys tarvitsee jatkuvasti uusia vapaaehtoisia. Tällä hetkellä esimerkiksi Keski-Suomessa tarvetta olisi etenkin tukihenkilöille, jotka pystyvät arkisin ja päiväsaikaan lähtemään mukaan poliisiasemalla tai oikeudenistuntoon. Seuraava koulutus alkaa Jyväskylässä helmikuussa.
– Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoiselle hyvä piirre on rauhallisuus. Pitää myös olla hyvä kuuntelija, joka osaa antaa toiselle tilaa kertoa omasta tilanteestaan. Lisäksi oman elämän pitää olla sen verran tasapainossa, että pystyy auttamaan toisia, sanoo hän.
Samaa sanoo Rikosuhripäivystyksen Sisä-Suomen aluejohtaja Noora Nieminen.
– Sensitiivisyys, hienotunteisuus, ja arvostava kohtaaminen korostuvat koulutuksessa. Teemme paljon myös käytännön harjoituksia. Tärkeää on, ettei asiakkaita painosteta tai syyllistetä.
Niemisen mukaan tie vapaaehtoiseksi vie kuukausia.
– Peruskurssi vie lyhimmillään 2–3 kuukautta, sen jälkeen alkaa puolen vuoden harjoittelu, sanoo Nieminen.
Kouluttautuminen tapahtuu osittain itsenäisesti oman aikataulun mukaan.
Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoiset voivat toimia tukihenkilöinä, puhelinpäivystäjinä tai molemmissa. Puhelin- tai chat-päivystyksiä pystyy tekemään myös kotoa käsin, jos työhön on käytettävissä rauhallinen tila.
Esimerkiksi Tampereella on myös niin sanottuja Visitor-päivystäjiä oikeustalolla, jossa he tarjoavat apua ja tukea ihmisille, joita Rikosuhripäivystyksen muut palvelut eivät ehkä ole tavoittaneet
”Haluan lisätä välittämisen kulttuuria”
Marko ei osaa sanoa, kuinka monta tuntia vapaaehtoistyö häneltä vie viikossa, koska se vaihtelee paljon. Haastatteluviikolla hän oli yhden päivän tukihenkilönä oikeudenkäynnissä.
– Se vaati työelämältä joustoa, mutta onneksi se on omalla kohdallani onnistunut.
Markon mukaan ihmisten tietoisuus esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen toiminnasta on viime vuosina lisääntynyt, ja ihmiset uskaltavat ottaa yhteyttä ja hakea apua.
– Haluan itse olla osaltaan lisäämässä yhteistyön ja välittämisen kulttuuria. Toivon, että vapaaehtoisten ääni kuuluisi yhteiskunnallisessa keskustelussa nykyistä paremmin ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö lisääntyisi.
Kuuntele tästä Yle Jyväskylän haastattelu Markosta:
