Miltä kuulostaisi työkalu, joka osaisi tuottaa kiitettävän esseevastauksen, koodata ja kirjoittaa vaikkapa rap-biisin?
Näin toimii internetistä löytyvä, kaikkien vapaassa käytössä oleva Chat GPT -tekoäly.
Tekoälyn ja erityisesti ChatGPT:n kehitys aiheuttaa nyt harmaita hiuksia oppilaitoksissa.
Tammikuun alussa The Guardian uutisoi New Yorkin julkisten koulujen sekä Australian yliopistojen kieltäneen Chat GPT:n käytön, sillä opiskelijoiden pelättiin käyttävän sitä huijaamiseen.
Toimet ovat olleet varsin ripeitä, sillä Chat GPT julkaistiin vasta viime marraskuussa.
Asia on herättänyt keskustelua Suomessakin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian ja viestinnän dosentti Henrik Rydenfelt tviittasi 10. tammikuuta harkitsevansa siirtymistä opiskelijoiden kurssisuorituksissa kotona vapaasti tehtävästä pienoisartikkelista konseptipaperille kirjoitettaviin tenttivastauksiin.
Hämeen ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn lehtori Tommi Saksan mukaan tekoälyn käyttö opiskelussa on varsin uusi asia, eikä sen käytön määrästä ole vielä paljoakaan tietoa.
– Äskettäin julkaistu Chat GPT -tekoäly mahdollistaa koulutehtävien tekemisen ilman, että tietää, mitä tekee. Tekoäly antaa vastaukset ja usein ne ovat jopa kiitettävää tasoa, Saksa sanoo.
Helppoa tiedonhakua
Chat GPT on koulutettu erittäin suurella määrällä internetistä löytyvällä tiedolla. Se osaa monia eri kieliä, myös suomea.
Vuorovaikutteisesti toimivan chatin takana seisoo yhdysvaltalainen tekoäly-yritys Open AI. Microsoft on rahoittanut yrityksen toimintaa noin miljardilla dollarilla.
Tommi Saksa vertaa tekoälyn kehitysaskeleita hakukoneiden tuloon. Silloin ajateltiin, ettei mitään tarvitse opiskella, kun kaikki tieto löytyy käyttämällä hakukonetta.
Niin ei kuitenkaan käynyt. Googlatessakin tulee lopulta osata soveltaa ja yhdistää tietoa.
Uusi Chat GPT -tekoäly eroaa hakukoneista siten, että valmiin vastauksen saa hetkessä. Tiedon etsimisen, yhdistelemisen ja soveltamisen voi unohtaa.
– Käytännössä riittää, että opiskelija kopioi tehtävänannon chatille ja sieltä se vastaus pompahtaa. Ja valtaosin täysin oikein, Saksa toteaa.
Tietojenkäsittelyn lehtori on yllättynyt tekoälyn mahdollisuuksista.
Ohjelmointitenttiä suunnitellessaan Saksa päätti testata kysymyksiä Chat GPT:llä. Hän olisi varannut opiskelijoille aikaa kolmeen tehtävään vastaamiseen pari tuntia.
– Latasin kysymykset tekoäly-chatille ja viidessä minuutissa minulla oli täydellinen, kiitettävä vastaus, Saksa kertoo.
Myös tekoäly mokailee
Kaikesta valtavasta tietomäärästä huolimatta Chat GPT ei osu aina oikeaan. Se on esimerkiksi huono ratkomaan yhtälöitä.
Tekoäly koulutettiin vuonna 2021, eikä päivitystä ole sen jälkeen tehty. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tekoälyllä ei ole tietoa.
Välillä Chat GPT myös erehtyy. Se pystyy tuottamaan aidonkaltaisen vastauksen, vaikka sisältö paljastuisi tarkemmin katseltuna hölynpölyksi.
– Joskus käy niin, että vastaus on väärä, mutta siitä huolimatta se yleensä vaikuttaa melko järkevältä, kertoo Tampereen yliopiston professori Jyrki Nummenmaa.
Tuore ilmiö yliopistossa
Tekoälyyn liittyvä keskustelu on vielä tuore ilmiö Tampereen yliopistossa. Koulutuksen vararehtori Marja Sutela painottaa sanaa ”vielä”.
Tilanne voi muuttua nopeastikin, kuten New Yorkin ja Australian tapaukset ovat osoittaneet.
– Joku tietty tapahtuma voi saada laajemman keskustelun käyntiin, Sutela sanoo.
Yliopistossa ei olla havaittu tapauksia, joissa tekoälyä olisi hyödynnetty esimerkiksi pro gradu -tutkielmassa.
Jyrki Nummenmaan mukaan tekoälyn tuottamaa tekstiä on hyvin vaikeaa erottaa ihmisen kirjoittamasta, sillä tekoäly koostaa valtavasta tietomäärästä uniikin, jäsennellyn vastauksen.
Tekstin alkuperäistä lähdettä on vaikeaa, ellei mahdotonta selvittää.
– Jos etsii vaikka Googlella dokumentteja niin näkee heti, mistä ne ovat. Sitten voi helpommin arvioida, että onko tieto oikein vai ei. Mutta tekoälyn kanssa se on kyllä vaan aika hankalaa, Nummenmaa sanoo.
Hyvä renki, huono isäntä
Tommi Saksa arvioi, että todellisuudessa vain pieni osa opiskelijoista sortuu täysin tekoälyn lumoihin. Eniten tekoälyä pystyy hyödyntämään opintojen alkutaipaleella perusasioissa.
Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän tarvitaan omaa osaamista.
– Jos on skipannut kaikki käsitteet, termit ja keskeiset tekniikat, siinä onkin äkkiä täysin tyhjän päällä, varoittaa Saksa.
Sekä Saksa että Nummenmaa ovat sitä mieltä, että tekoäly tuo omat haasteensa opettajille.
Opiskelijoiden osaamista voidaan kuitenkin edelleen mitata perinteisin keinoin. Nummenmaa nostaa esiin suulliset tentit, Saksa kahdenkeskiset keskustelut. Silloin opettaja saa käsityksen siitä, mitä opiskelija todellisuudessa osaa.
Tommi Saksalla onkin selvä näkemys tekoälystä.
– Se on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Oletko kokeillut Chat GPT -tekoälyä? Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 17. tammikuuta klo 23:een asti.