Poliisin yksityistä turvallisuusalaa koskevassa tilastoinnissa on puutteita. Poliisi ei kerää järjestelmällisesti valtakunnallista tietoa siitä, kuinka paljon turvallisuusalan yritysten henkilöstöstä tehdään Suomessa rikosilmoituksia.
Vastaavankaltaisia tietoja ei kerätä myöskään työntekijöiden rikostutkinnoista, Poliisihallituksen turvallisuusalan valvonnan päällikkö, poliisiylitarkastaja Marko Rahikainen vahvistaa Ylelle.
– Vaikka poliisin tietojärjestelmät on rakennettu tarkoituksenmukaiseksi, niiden tilastointiominaisuudet ovat joiltakin osin huonot, Rahikainen muotoilee.
Ylen selvityksen mukaan jo pelkästään Helsingin poliisilaitoksen alueella tehtiin järjestyksenvalvojista ja vartijoista viime vuonna vähintään 87 rikosilmoitusta. Vuonna 2021 ilmoituksia tehtiin ainakin sata. Tiedot perustuvat epäiltyjen omaan ilmoitukseen heidän ammatistaan, ja tämä voi vaikuttaa siten, että etenkin vapaa-ajalle sijoittuvien rikosilmoitusten määrää koskeva arvio osuu alakanttiin. Rikosilmoitukset eivät tarkoita sitä, että henkilö olisi välttämättä syyllistynyt rikokseen. Kaikista rikosilmoituksista ei aloiteta esitutkintaa.
Työajalle rikosilmoituksista ajoittui 38. Rikosnimikkeistä 35 oli pahoinpitelyjä, ja näistä viisi lieviä. Muita työajalle ajoittuvien rikosilmoitusten nimikkeitä olivat kunnianloukkaus ja laiton uhkaus.
Vapaa-ajalle ajoittuvissa rikosilmoituksissa yleisimpiä rikosnimikkeitä olivat eri asteiset pahoinpitelyt ja liikenneturvallisuuden vaarantamiset, joita molempia oli 11 kappaletta. Vapaa-ajalle ajoittuvien rikosilmoitusten nimikkeiden kirjo oli laaja. Esimerkiksi eri tyyppisiä huumausainerikoksia oli yhteensä seitsemän.
Valtakunnallisia tietoja järjestyksenvalvojia ja vartijoita koskevista rikostutkinnoista ja -ilmoituksista on pyytänyt myös sisäministeriö. Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) pyysi Poliisihallitukselta selvitystä alan valvonnasta sen jälkeen, kun 35-vuotias nainen menehtyi lauantaina Espoon Iso Omena -kauppakeskuksessa vartijoiden suorittaman kiinnioton yhteydessä. Selvitys luovutettiin sisäministeriölle ilman pyydettyjä lukumäärätietoja. Syyksi tietojen puuttumiseen Poliisihallitus ilmoitti liian tiukan aikataulun.
Yksityinen turvallisuusala on ollut viime viikkoina muutenkin kriittisen julkisuuden kohteena. Ainakin yhdeksää pääradan varrella työskennellyttä järjestyksenvalvojaa epäillään erityyppisistä rikoksista, muun muassa pahoinpitelyistä.
Yrityskohtaista tilastointia ei tehdä
Kohujen keskiössä ovat tähän mennessä olleet kaksi turvallisuusalan suurta yritystä: junien ja asemien valvonnasta vastaava Avarn Security ja Ison Omenan vartionnista vastaava Securitas. Poliisiylitarkastaja Rahikaisen mukaan tietoja rikosilmoituksista ja rikostutkinnoista ei tilastoida yrityskohtaisesti.
– Sellaista järjestelmää, joka keräisi tiedot esimerkiksi Securitaksen 4 000 työntekijää koskevista rikosilmoituksista, ei ole olemassa.
Poliisihallitus vastaa muun muassa yksityisen turvallisuusalan elinkeinolupien myöntämisestä. Poliisihallituksen tehtävä on myös ohjata ja valvoa alaa. Kukaan ei tarkalleen tiedä, miten paljon esimerkiksi Avarn Securityn tai Securitaksen työntekijöihin kohdistuu rikosepäilyjä. Ei siis edes elinkeinoluvan edellyksien toteutumista valvova viranomainen.
Rahikaisen mukaan ongelman taustalla on se, että poliisin käyttämät erilliset tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään.
– Tieto järjestelmästä toiseen ei siirry automaattisesti. Jos näin olisi, säästyisi poliisissa vuositasolla useita henkilötyövuosia ja muun muassa valvonta tehostuisi sekä toiminnan oikeusvarmuus kasvaisi merkittävästi, Rahikainen toteaa.
Hän ei kuitenkaan näe, että yrityskohtaisen tiedon puute olisi este alan yritysten valvonnan toteuttamiselle. Viime vuonna turvallisuusalan elinkeinolupia peruttiin 48. Perumisista vain kaksi tapahtui viranomaisten aloitteesta.
Järjestyksenvalvojen ja vartijoiden lupien perumisesta vastaa poliisilaitos
Jos järjestyksenvalvoja tai vartija syyllistyy rikokseen, hän vastaa teoistaan henkilökohtaisesti. Tämän toteutumista valvovat alueelliset poliisilaitokset.
Poliisilaitosten tulisi selvittää järjestelmällisesti, onko esimerkiksi rikoksista epäillyillä voimassa olevia yksityisen turvallisuusalan lupia.
– Poliisin velvollisuus on selvittää tietojärjestelmistä, löytyykö sieltä esimerkiksi vartijan lupa, ja arvioda, onko syytä käynnistää peruuttamisharkinta vartijaksi hyväksymisen osalta, Rahikainen toteaa.
Käytännössä kuitenkin tasossa, jolla poliisilaitokset valvovat yksityistä turvallisuusalaa, on eroja, poliisihallituksen selvityksessä todetaan.
Lupia toimia järjestyksenvalvojina peruttiin viime vuonna 122. Vartijoilta lupia peruttiin 40.
Poliisihallituksen tänään julkaiseman tiedotteen mukaan perumisten taustalla on tyypillisesti väkivaltaista käyttäytymistä sisältäviä rikoksia, omaisuusrikoksia tai päihteiden väärinkäyttöä. Perumisten syitä ei kuitenkaan tilastoida valtakunnallisesti. Poliisihallituksen ylitarkastajan mukaan tarkkojen tietojen kaivaminen vaatisi kaikkien päätösten läpikäymistä käsin.