Saamelaiskäräjälakiesitystä on alettu käsittelemään eduskunnan valiokunnissa. Tänään tiistaina lakiesityksen käsittely alkoi sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan että talousvaliokunnan kuulemisilla. Perjantaina vuorossa ovat työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemiset.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan kuulemisiin osallistuu laaja joukko asiantuntijoita. Sen lisäksi valiokunnat ovat pyytäneet kirjallisia lausuntoja esityksestä.
Perustuslakivaliokunta päättää lakiesityksen käsittelemisestä ja sen aikataulusta sekä asiantuntijoiden kutsumisesta tämän viikon torstaina. Mietintö lakiesityksestä tulee antaa viimeistään laskiaistiistaina helmikuun 21. päivä.
Läpi mennäkseen tulisi lain olla eduskunnan täysistunnossa viimeistään maaliskuun 3. päivä.
Mutkikas prosessi oli johtaa hallituskriisiin
Kiistellyn saamelaiskäräjälakiesityksen tie eduskuntaan on ollut polveileva. Esitys aiheutti miltei hallituskriisin, ja lopulta se vietiin viime metreillä eduskuntaan riitaisena.
Lakiesityksestä käytiin eduskunnassa kiivas lähetekeskustelu, jonka jälkeen se lähetettiin valiokuntiin. Saamelaiskäräjien täysistunto puolestaan käsitteli lakiesitystä marraskuun lopulla ja tuki sitä selkeällä enemmistöllä.
Lakia on yritetty uudistaa pitkään
Lain uudistamisessa mielipiteitä jakaa eniten saamelaismääritelmä. Ihmisoikeusasiantuntijat, nykyinen lakiesitys sekä saamelaiskäräjät kannattavat mallia, jossa painotetaan saamelaisten oikeutta päättää siitä, ketä voi pitää saamelaisena.
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymisessä eniten painoarvoa olisi niin sanotulla kielikriteerillä. Lakiesityksessä kielikriteeri yltäisi isoisovanhempiin saakka. Saamelaiskäräjät on myös pitkään vaatinut, että laista poistettaisiin niin sanottu lappalaispykälä.
Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa jo pitkään, mutta hallitukset eivät ole siinä onnistuneet. Viimeksi saamelaiskäräjälakiesitys kaatui saamelaiskäräjien toimesta 2018.
Vuonna 2015 oikeusministeri Anna-Maja Henriksson taas veti esityksen pois käsittelystä, koska eduskunta äänesti nykyisen saamelaismääritelmän säilyttämisen puolesta, eikä kannattanut Suomen hallituksen ja saamelaiskäräjien neuvottelemaa kompromissiesitystä.
Voimassa oleva saamelaiskäräjälaki on astunut voimaan vuonna 1995 ja se on sisällöltään monin tavoin vanhentunut.
Lue myös:
Kiistelty saamelaiskäräjälaki lähtee lausunnoille vielä useisiin valiokuntiin
Perustuslakivaliokunta järjestää saamelaiskäräjälaista julkisen kuulemisen tammikuun lopulla