Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Suomalaisilta vankkumaton kannatus Ukrainan tukemiselle, paljastaa kysely – osassa EU-maista suhtaudutaan nihkeämmin

Viime vuoden loka–marraskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä noin 26 400 EU-maiden kansalaista.

Ihmisiä kadulla.
Enemmistö suomalaisvastaajista uskoo, että Ukrainan sodan vaikutukset tulevat näkymään myös omassa elämässä. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Marica Paukkeri

Suomalaiset ja ruotsalaiset kannattavat Ukrainalle annettavaa tukea erityisen vahvasti, selviää tänään julkaistusta Eurobarometri-kyselystä.

Erityisen vahvasti tukea kertoo kannattavansa 83 prosenttia suomalaisista, kun kaikkien EU-maiden vastaajista tukea kannatti vahvasti 33 prosenttia. Tukea hyväksymättömien keskiarvo EU:ssa on 23 prosenttia. Suomalaisvastaajista näin ajattelee vain viisi prosenttia.

Suomalaisten ja ruotsalaisten tuki esimerkiksi Venäjään kohdistuvia pakotteita sekä humanitaarista ja aseapua kohtaan on vahvempaa kuin missään muussa EU-maassa. Molempien maiden vastaajista 96 prosenttia hyväksyy EU:n tähän mennessä toteuttamat toimet.

Osassa EU-maista nyt toteutetut toimet hyväksyy ainoastaan alle puolet vastaajista. Tällaisia maita ovat Itävalta, Unkari, Bulgaria, Kypros, Kreikka ja Slovakia. EU-maiden keskiarvo on 73 prosenttia.

Euroopan unioni on tukenut Ukrainaa monin tavoin. EU-maat päättivät joulukuussa jo yhdeksännestä Venäjän vastaisesta pakotekokonaisuudesta ja sopuun päästiin myös Ukrainalle tänä vuonna myönnettävästä mittavasta lainapaketista.

Suomalaisvastaajista 61 prosenttia uskoo, että Ukrainan sodan vaikutukset tulevat heijastumaan, tavalla tai toisella, myös omaan elämään.

Enemmistö suomalaisista uskoo kotimaan taloustilanteen heikentyvän

Asioita, jotka huolettavat eurooppalaisia kaikkein eniten ovat: hintojen nousu, köyhyys ja syrjäytyminen, Ukrainan sodan leviäminen ja ilmastonmuutos.

Suomalaisvastaajista 90 prosenttia kertoi olevansa huolissaan hintojen noususta joko omasta tai läheistensä puolesta. EU-maiden vastaajien painotettu keskiarvo oli 93 prosenttia. Enemmistö vastaajista ei ollut tyytyväinen toimiin, joihin hintojen nousun vuoksi oli ryhdytty. Toimiin tyytymättömiä oli EU-maissa yli 60 prosenttia. Suomessakin tyytymättömiä oli yli puolet.

Noin kolmannes suomalaisvastaajista kertoi elintasonsa laskeneen eikä uskonut tilanteensa helpottavan seuraavan vuoden aikana. Enemmistö suomalaisvastaajista kuitenkin luotti, että oma elintaso pysyy samana seuraavan vuoden aikana. Eurooppalaisista elinolojensa heikentymistä ennakoi keskimäärin 40 prosenttia vastanneista, suomalaisista vain 16 prosenttia.

Sen sijaan luottamus oman kotimaan talouteen ei ollut yhtä vankkaa. Suomen taloustilanteen heikkenemiseen uskoi 63 prosenttia vastaajista. Kasvua oli 23 prosenttiyksikköä. EU-maiden painotettu keskiarvo oli 63 prosenttia, mikä on huimat 32 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Vastaajat olivat aiempaa tyytymättömämpiä siihen, mihin suuntaan oma kotimaa on menossa. Suomalaisvastaajista 59 prosenttia arvioi, että asiat menevät Suomessa väärään suuntaan. Näin kokevien osuus kasvoi viime mittaukseen verrattuna 16 prosenttiyksikköä.

Aiempaa useampi myös arvioi, että asiat Euroopan unionissa kehittyvät väärään suuntaan. Suomalaisista näin arvioi 55 prosenttia vastaajista. Eurooppalaisten keskiarvo oli 51 prosenttia.

Kyselyyn vastasi yhteensä noin 26 400 EU-maiden kansalaista loka–marraskuussa. Suomesta vastaajia oli noin tuhat.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 13. tammikuuta kello 23:een saakka.

Pitäisikö Ukrainaa tukea enemmän?
Pitäisikö Euroopan tukea Ukrainaa enemmän? Entä millaisia skenaarioita sodan päättymiselle on? Politiikkaradion haastattelussa sotatieteilijä Ilmari Käihkö. Toimittajana on Linda Pelkonen. Ohjelma on julkaistu 10.1.2023.