Punaisen talon ikkunoista aukeaa näkymä omena-, päärynä- ja kirsikkatarhaan. Saunasta pääsee pulahtamaan uima-altaaseen.
Tällaiseen idylliin yrittäjät Tapio Knuuttila ja Pia Tapio-Knuuttila ihastuivat ja ostivat kesäpaikakseen kaksi ja puoli vuotta sitten.
Knuuttilat asuivat tuolloin Belgiassa ja halusivat Keski-Euroopan koronasulusta Suomeen, jossa oli paljon suuremmat vapaudet liikkua.
Nyt Sauvon kesäparatiisi on muuttunut riippakiveksi. Knuuttilat olivat laittamassa syksyllä taloa myyntiin. He tekivät myyntitoimeksiantosopimuksen kiinteistönvälitysliikkeen kanssa, tilasivat energiatodistuksen ja teettivät kuntotarkastuksen. Talo ja pihapiiri kuvattiin, kaikki oli valmista myyntiä varten.
Sitten kiinteistönvälittäjä soitti ja sanoi, ettei voi ottaa kiinteistöä myytäväksi, koska päärakennuksessa ei ole tehty lain vaatimia käyttönotto- ja loppukatselmuksia.
Knuuttilat saattavat joutua tekemään laajoja muutostöitä saadakseen talon lupa-asiat kuntoon.
– Meille on heitetty tällainen arvio, että 690 000 tämä maksaisi, jos mennään rankimman mukaan, Tapio Knuuttila sanoo.
Knuuttiloiden talo on valmistunut vuonna 1981 ja sen rakennuslupa on umpeutunut viisi vuotta myöhemmin. Miksi tarkastusten puute paljastuu vasta nyt?
Kunnissa jopa satoja loppukatselmusrästejä
Ylen MOT-toimitus selvitti, kuinka poikkeuksellista loppukatselmuksen puuttuminen on.
MOT lähetti kyselyn parillekymmenelle suurimmalle kunnalle ja kesämökkikunnalle. 17 kuntaa vastasi kyselyyn.
Kyselyssä selvisi, että pienissäkin kunnissa voi olla satoja kiinteistöjä, joissa ei ole tehty loppukatselmusta, vaikka rakennusluvan voimassaolo on päättynyt.
Määrällisesti eniten rästejä on isoilla kaupungeilla. Helsingissä loppukatselmoimattomia lupia on noin 1500, Vantaalla noin tuhat.
Luvut eivät ole vertailukelpoisia, sillä ne ovat eri ajanjaksoilta, mutta ne antavat suuntaviivoja ongelman laajuudesta. Osa kunnista on listannut mukaan myös laajennus- sekä korjaus- ja muutostyölupia.
Koottua tilastotietoa ei ole. Ympäristöministeriön ja kuntaliiton arvioiden mukaan Suomessa on kymmeniä tuhansia pientaloja, joista puuttuu loppukatselmus.
Eri kunnat tulkitsevat lakia eri tavoin
Knuuttilat kysyivät Sauvon kunnasta, miten heidän tulisi menetellä saadakseen vapaa-ajan asuntonsa paperit kuntoon.
Sauvossa ei ole ollut tänä syksynä vakituista rakennustarkastajaa. Kunnan teknisen johtajan ohje oli, että talolle pitäisi hakea uusi rakennuslupa ja se tulisi muuttaa nykypäivän rakennusvaatimusten mukaiseksi.
– Siellä mahdollisesti tulee päivitystarpeita sitten erinäköisille tekniikan aloille, esimerkiksi sähkö-, lvi- ja paloturvallisuuasioihin, tekninen johtaja Jari Ukkonen sanoo.
Sauvossa käytäntö on tämä, mutta MOT:n kyselyn mukaan kuntien toimintaperiaatteet vanhojen loppukatselmoimattomien kiinteistöjen suhteen eroavat toisistaan, vaikka kaikki noudattavat samaa maankäyttö- ja rakentamislakia.
Osa kunnista sanoo, että kiinteistön omistajan pitää hakea uutta rakennuslupaa. Osalle riittää se, että rakennustarkastaja käy paikan päällä katsomassa, että talo täyttää rakentamisajan lupamääräykset. Muutamissa vastauksissa mainittiin, että tarvittaessa ryhdytään hallintopakkotoimiin asian korjaamiseksi, jolloin asiasta menee tieto myös poliisille.
– Jos käyttöönottokatselmusta ei ole pidetty, rakennusvalvonta kieltää kiinteistön käytön ja tekee ilmoituksen poliisille, lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki ympäristöministeriöstä kertoo.
Käytännössä näin ei kuitenkaan ole tapahtunut läheskään kaikissa tapauksissa.
Muutostyöt saattavat maksaa satoja tuhansia euroja
Knuuttiloiden palkkaaman rakennusarkkitehdin mukaan nykypäivän rakennusvaatimusten noudattaminen tarkoittaisi sitä, että talosta pitäisi purkaa katto ja yläpohjat ja rakentaa ne uudelleen. Samalla yläpohjan paksuutta pitäisi lisätä.
Ulkoseinät tulisi purkaa ja eristää paremmin. Myös ikkunat pitäisi vaihtaa. Lisäksi taloon pitäisi teettää uudet sähkö- ja lvi-suunnitelmat sekä uudet rakennepiirustukset. Nämä muutostyöt tarkoittaisivat sitä, että myös suuri osa sisäseinistä pitäisi purkaa, tehdä sisällä tarvittavat muutostyöt ja rakentaa kaikki sen jälkeen uudelleen.
Karkea arvion mukaan suunnittelu- muutos- ja purkutöiden kustannukset saattavat kohota satoihin tuhansiin euroihin.
Knuuttilat eivät ole vielä pyytäneet Sauvon rakennusvalvontaa käymään talossa ja tekemään omaa arviotaan.
– Haluamme tietää ensin, kuka on vastuussa, kuka maksaa viulut, ennen kuin me alamme tehdä mitään konkreettista, Tapio Knuuttila sanoo.
Kotivakuutus ei korvaa vahinkoja
Knuuttilat ostivat vapaa-ajan asuntonsa kiinteistönvälittäjältä. Lain ja hyvän välitystavan mukaan kiinteistönvälittäjän pitää antaa toimeksiantajalleen sekä ostajalle kaikki tarpeelliset tiedot.
Päärakennuksen loppukatselmuksen puuttumisesta ei kuitenkaan ole mainintaa myyntiesitteessä, eikä sitä ole erikseen kirjattu kauppakirjaan.
– Silloin kun tehdään kaupat tämmöisestä kiinteistöstä, se pitää mainita kissankorkuisin kirjaimin siellä kauppakirjassa, se pitää mainita myyntiesitteessä, ja se vaikuttaa hintaan aika paljon, Tapio Knuuttila sanoo.
Knuuttilat eivät olisi ostaneet taloa, jos olisivat tienneet tilanteesta. Papereiden puute vaikuttaa esimerkiksi kotivakuutukseen. Knuuttilat ovat olleet yhteydessä vakuutusyhtiöön ja heille on sanottu, ettei vakuutus välttämättä korvaa talossa mahdollisesti tapahtuvia vahinkoja.
Asiakirjojen puutteesta on kerrottava myyntiesitteessä
Knuuttilat yrittävät selvittää, kuka on vastuussa virheestä.
– Myyjä kiisti vastuunsa, ja oli sitä mieltä, että koska heilläkin on ollut sama tilanne, he eivät ole vastuussa tästä, Tapio Knuuttila kertoo.
Kiinteistönvälittäjä ei kommentoinut asiaa MOT:lle. Hänen mahdollisista laiminlyönneistään vastaa työnantaja, eli kiinteistönvälitysyritys. Toimitusjohtaja Hannu Salo halusi vastata kysymyksiin sähköpostitse. Hän vahvistaa, että päärakennuksen loppukatselmuspuutteista ei kerrottu myyntiasiakirjoissa.
– Asian yksityiskohtien selvittämistä hankaloittaa se, että yli kaksi vuotta sitten välitetyssä kaupassa toiminut välittäjä ei ole enää yrityksemme palveluksessa. Näyttöä siitä, onko asiasta keskusteltu, ei ole, toimitusjohtaja Hannu Salo Adream Espoon Kodit Oy:stä sanoo sähköpostissaan.
Kysymykseen, miksi asiasta ei kerrottu selkeästi myyntiesitteessä Salo vastaa näin:
– Myyntiesite oli laadittu kunnalta saatujen tietojen pohjalta siten, että lopputarkastuksia käsittelevässä kohdassa esitteelle oli listattu lopputarkastetut kohteet (talousrakennus ja saunarakennus). Päärakennus ei ollut em. tarkastettujen rakennusten listauksessa mukana. Sitä, miksi välittäjä oli päätynyt tällaiseen tapaan käsitellä esitteellä lopputarkastuksia, on vaikea pitkän ajan jälkeen jäljittää.
Kiinteistönvälitysalan mukaan hyvään välitystapaan kuuluu, että välitysliike pyytää toimeksiantajalta loppukatselmusasiakirjat. Jos niitä ei saada toimeksiantajalta, ne pitää pyytää rakennusvalvontaviranomaisilta. Mikäli asiakirjoja ei ole sieltäkään saatavilla, asiasta ja sen merkityksestä tulee kertoa kaupan osapuolille.
Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n (SKVL) jäsenyrityksilleen MOT:n pyynnöstä tekemän kyselyn perusteella kiinteistöjen asiakirjapuutteet ovat melko yleisiä.
Runsas 40 prosenttia vastaajista sanoo, että kiinteistöjä, joissa ei ole tehty loppukatselmusta tulee heidän tietoonsa muutamia vuodessa. Joka kymmenes vastaaja on törmännyt loppukatselmuspuutteisiin kuukausittain. Kyselyyn vastasi 198 välittäjää.
Kyselyyn vastanneista välittäjistä kolmannes edellyttää, että kiinteistön loppukatselmusasiakirjojen on oltava kunnossa, ennen kuin he ottavat kohteen myyntiin.
”Me roikumme löysässä hirressä”
Nyt osapuolet keskustelevat asiasta juristien välityksellä. Välitysliikkeen puolesta asioita hoitaa vastuuvakuutusyhtiö.
Knuuttilat toivovat pääsevänsä sopimusratkaisuun siitä, miten kulut talon muutostöistä korvataan. He haluavat remontoida talon kuntoon, sillä myyjä on vastuussa kiinteistökaupoista viisi vuotta.
– Ei me voida myydä tätä, ellei me voida olla täysin varmoja siitä, että täällä on kaikki kunnossa. Jos me haluamme tämän nopeasti kuntoon, me joudumme myymään oman kotimme. Se olisi kauheaa, Tapio Knuuttila sanoo.
– Me roikumme löysässä hirressä tällä hetkellä jo. Me emme tiedä, mitä me teemme.
MOT kertoo Myytävänä laiton talo -ohjelmassa millaisiin ongelmiin kiinteistöltä puuttuva loppukatselmus voi johtaa. Katso Yle Areenassa.
Korjattu 16.1.2023 kello 10.05 jutussa olevaan karttaan Oulun ja Jyväskylän sijainti.