Hämmennys varakuvernöörin sanojen jälkeen Uasin Gishun maakunnan suuressa kokoussalissa on käsinkosketeltava.
– Kaikki rahat tulevat opiskelijoiden vanhemmilta. Maakunta ei maksa mitään, me olemme vain takaajia, totesi John Barorot heti alkukohteliaisuuksien jälkeen.
Kyse on Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa opiskelevista kenialaisista opiskelijoista. Suomessa on tähän asti vallinnut käsitys, jonka mukaan Uasin Gishun maakunta maksaisi nuorten opiskelun Tampereella kokonaan.
– Olemme olleet siinä uskossa. Sopimus koulutusviennistä on tehty Uasin Gishun maakunnan kanssa ja lukukausimaksuja on maksettu maakunnan toimesta, kertoo TAMKin kansainvälisten suhteiden johtaja Carita Prokki.
Opiskelijat ilahduttavat, maksut laahaavat
Carita Prokki oli ennen varakuvernöörin tapaamista vakavasti huolissaan. 125 sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijan opinnot Tampereella sujuvat mallikkaasti.
– He ovat ahkeria, motivoituneita ja positiivisia ihmisiä. Useimmat heistä myös tekevät jo viisumin sallimat 30 tuntia viikossa sivutöitä, joilla elättävät itseään ja josta lähettävät myös rahaa kotiin Keniaan, Carita Prokki kertoo.
Neuvottelujen jälkeen Uasin Gishun maksuaikaa pidennettiin joulukuun loppuun asti.
– Mutta rahoja ei ole tilillä vieläkään, kertoi Carita Prokki Ylelle perjantai-aamuna.
Kuvernööri siirtää vastuun rästeistä vanhemmille
Maakuntatalon suuressa salissa varakuvernööri John Barorot vakuuttaa, että maakunnan sata päivää virassa ollut uusi hallinto arvostaa koulutusyhteistyötä tamperelaisten kanssa erittäin paljon.
– Suomen ja Tampereen tuntevat täällä kaikki. Käynnistämme koulutusyhteistyötä myös Kanadan ja Australian kanssa, mutta Suomi on meidän suuri menestystarinamme. Haluamme ehdottomasti jatkaa ja kehittää tätä toimintaa.
Laskujen maksamattomuuden varakuvernööri Barorot vierittää opiskelijoiden vanhempien vastuulle.
– Jotkut vanhemmat ovat levittäneet huhua, jonka mukaan koulutus olisi Suomessa ilmaista myös kenialaisille, ja siksi 43 perhettä 51:stä on kieltäytynyt maksamasta tämän vuoden lukukausimaksuja.
Kuvernööri lupaa, että maakuntahallitus ottaa lähipäivinä yksittäin yhteyttä niihin perheisiin, jotka eivät maksuja ole maksaneet. Hän uskoo että perheillä kyllä on rahat kerättynä, mutta heidät pitää vain vakuuttaa siitä että ne on maksettava – opetus kun Suomessa on ilmaista vain EU-kansalaisille.
Jos joku perhe ei suostu siirtämään rahoja maakunnan perustamalle tilille, on varakuvernöörin mielestä jäljellä vain yksi vaihtoehto.
– Heidän lapsensa eivät siinä tapauksessa voi jatkaa opiskeluja Suomessa, John Barorot toteaa.
”Voimme maksaa lukukausimaksut vaikka huomenna”
Reilu tunti varakuvernöörin tapaamisen jälkeen Carita Prokki ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Teppo Tapani kohtaavat hotellin kokoushuoneessa toisenlaisen totuuden.
Carita Prokki kertoo tapaamisen aluksi Tampeella opiskelevien kenialaisten perheille, että opiskelu Suomessa ei ole ilmaista – eikä se herätä mitään vastalauseita.
Paikalla on noin 30 vanhempaa, ja he myöntävät etteivät ole maksaneet tämän vuoden maksuja. Mutta syy on aivan toinen kuin varakuvernöörin esittämä.
– Meillä on rahat, ja voimme maksaa lukukausimaksut vaikka huomenna. Mutta me emme halua maksaa niitä maakunnan tilin kautta.
Vanhemmat kertovat, että heiltä on kerätty kenialaisittain huomattavia summia, lähes kaksi miljoonaa Kenian shillinkiä eli noin 15 000 euroa opiskelijalta. Rahat on maksettu maakunnan tarkoitusta varten perustamalle tilille KCB-pankkiin.
– Meille ei ole pyynnöistä huolimatta kerrottu, mitä rahoillamme on tehty. Emme tiedä, kuinka paljon on maksettu oppilaitoksille Suomessa, emmekä sitä mihin muihin tarkoituksiin rahaa on käytetty, vanhemmat sanovat.
Vanhemmat eivät voi maksaa suoraan
Vanhemmat haluaisivat maksaa koulutuksesta suoraan TAMKille, mutta Carita Prokki selittää, että se ei ole Suomen lain mukaan mahdollista.
– Koulutusvientiä säätelevien lakien mukaan tutkintoja voidaan myydä vain ryhmille, ja maksajana pitää olla esimerkiksi toinen valtio, kansainvälinen järjestö tai säätiö.
Ajatuksena on, että tutkintokoulutusta tilaava taho on vakaa yhteistyökumppani, joka pystyy takaamaan lukukausimaksut monenkin vuoden ajaksi. Yksittäiset perheet eivät voi tällaista takausta antaa.
Mutta nyt on käynyt selväksi, että mitään takuuta ei pysty tarjoamaan myöskään Uasin Gishun maakunta. Vaikka varakuvernööri sanoi puheessaan, että maakunta on koulutuksen takaaja, ei Uasin Gishulla ole varoja puuttuvien lukukausimaksujen maksamiseen.
– Meillä on vain hyvin pieni stipendirahasto, josta maksamme korkeintaan 500 euron suuruisia stipendejä joillekin opiskelijoille kenialaisissa oppilaitoksissa. Kansainvälisiä tutkintoja varten ei budjestissamme ole rahaa, sanoo varakuvernööri John Barorot.
Miten ulos pattitilanteesta?
Opiskelijoiden vanhemmat esittävät Carita Prokkille ratkaisuehdotuksen, jonka pyytävät välittämään maakuntahallinnolle.
– Meitä he eivät kuuntele, ehkä he kuuntelevat teitä.
Ajatus on yksinkertainen: vanhemmat haluaisivat että maakuntahallinto perustaisi uuden pankkitilin, jonka hallitsijoiksi nimettäisiin yhden maakunnan edustajan lisäksi neljä vanhempien edustajaa. Tili olisi maakunnan nimissä, mutta sitä valvoisivat ne, joiden rahoistakin on kyse.
Carita Prokki lupaa välittää ajatuksen varakuvernööri Barorotille.
– Meidän on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta tämä hieno projekti voi jatkua. Emme missään tapauksessa halua luopua opiskelijoistamme, Carita Prokki sanoo.
Myös Saimaan ammattiopisto irtisanoi sopimuksensa
Myös Saimaan ammattiopiston Edusampo solmi viime vuonna koulutusvientisopimuksen Uasin Gishun maakunnan kanssa. Eldoretissä järjestettiin syyskuussa pääsykokeet ja niiden perusteella valittiin 25 kokkiopiskelijaa ja 25 siivousalan opiskelijaa.
Heidän olisi pitänyt aloittaa opintonsa Lappeenrannassa ja Imatralla tämän vuoden alussa. Lentolipun sijasta opiskelijat saivat joulun alla ikävän sähköpostin: Koulutus ja opiskeluoikeus Suomessa on peruttu, koska Uasin Gishu ei ole maksanut sovittuja koulutusmaksuja.
– Emme ole saaneet euroakaan sovitusta noin 500 000 euron summasta. Meillä ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa sopimuksemme, kertoo Edusammon toimitusjohtaja Terhi Toikkanen.
“Perheeni keräsi miljoona shillinkiä”
Yleen otti yhteyttä kenialaisnuori, joka valittiin Lappeenrantaan kokkikoulutukseen. Hän on pettynyt, mutta tilanne ei ole yhtä vakava kuin TAMKissa jo opiskelevilla. Nimeään tämä nuori ei halua julkisuuteen.
– Perheeni on kerännyt noin miljoona shillinkiä (8000 euroa) opintojani varten, mutta emme ole vielä ehtineet maksaa mitään niistä maakunnalle.
Kokin ammatista ja työstä Suomessa haaveileva nuori ei ole luopunut toivosta, vaan uskoo että maakunta ja Edusampo voisivat vielä päästä sopimukseen.
– Haluan joka tapauksessa Suomeen. Jos opiskelija valmistuu täällä Keniassa, hänelle ei ole töitä tarjolla. Suomessa on työpaikkoja ja hyvät olosuhteet, hän sanoo hymyillen.
Mahdollisuus nyt pettyneille Uashin Gishun nuorille saattaa avautua piankin Edusammon kautta, mutta vähän eri reittiä. Terhi Toikkanen on jo valmistelemassa yhteistyötä uuden kenialaisen agentuurin kanssa.
– Emme halua enää olla tekemisissä Kenian maakuntien kanssa. Järjestämme koulutusta niin että kaikki opiskelijat selkeästi maksavat koulutuksensa itse.
Edusampo pyrkii järjestämään uuden yhteistyökumppaninsa kanssa kokki- ja siivousalan pääsykokeet Nairobissa ja Eldoretissa jo helmikuussa.