LA MONGIE Aurinko paistaa lämpimästi ja vesi lirisee purossa aivan kuin olisi kevät.
Grand Tourmalet -hiihtokeskus La Mongien kylässä Pyreneiden vuoristossa kylpee lämmössä, mikä olisi muuten hyvä asia, paitsi että nyt on tammikuu ja lasketteluun tarvittaisiin lunta.
Mieluiten tuoretta, mukavaa puuterilunta, eikä tällaista loskaa.
Hiihtokeskuksen rinnevalvoja Maxime Bodet harmittelee sitä, että suurin osa hisseistä ei ole toiminnassa, koska rinteet ovat vaarallisia.
– Vain tässä lähellä olevat pienet hissit, jotka vievät tuonne hieman ylemmäs, ovat käytössä. Tilanne on ollut tällainen jo kolmisen viikkoa. Parhaat rinteet ovat kiinni.
Bodet'n mukaan käyntiäni edeltävän yön aikana saatiin vähän uutta lunta, joten maisema oli vielä surullisempi edellisenä päivänä.
– Vielä eilen tuolla ylärinteessä paistoi ruoho lumen alta, Bodet sanoo.
Vanhempi kollega vieressä muistaa talvia pari vuosikymmentä taaksepäin, mutta tällaista tilannetta hän ei ole nähnyt aikaisemmin.
Talvikautena 2020–21 oli myös vähän lunta, mutta sitä oli koko ajan sen verran, että suurempi osa rinteistä oli auki. Nyt säät heittelevät enemmän: ensin on myräkkä ja lunta tulee 20 senttiä, ja sen perään lämpötila nousee lähelle 15 astetta, jolloin lumi muuttuu sohjoksi ja sulaa saman tien.
– Todennäköisesti tähän säiden oikullisuuteen täytyy vain tottua tulevaisuudessa, huokaa Bodet.
Nuorimies toteaa olevansa sukupolvea, jolle perinteiset talvet ovat nähtävästi pelkkää historiaa.
Lunta kaivataan kaikkialla
Sunnuntain 15. tammikuuta tietojen mukaan Ranskan hiihtokeskuksista paras tilanne oli Alpeilla, missä oli avoinna 107 hiihtokeskusta. Suuressa osassa niistä monet rinteet olivat suljettuina, mutta kokonaan kiinni oli vain 33 keskusta.
Ranskan keskiosissa olevalla ylänköalueella vain kaksi hiihtokeskuksesta oli avoinna, Vosgeesien vuorilla Alsacen luona vain yksi.
Pyreneillä 20 keskusta odottaa parempia aikoja, mutta 15 hiihtokeskuksessa on onnistuttu pitämään ainakin muutamia rinteitä avoinna.
Tämän näkee myös Tourmalet'ssa, missä normaalisti sesonki olisi parhaimmillaan, mutta nyt osa hotelleista ja ravintoloista on kiinni. Hiihtovälinevuokraamot ovat ottaneet myös talvivalikoimaansa läskipyörät, koska pyöräily onnistuu paremmin kuin laskettelu.
Sääennuste lupaa nyt viilenevää lähiviikoiksi. Viikonlopun aikana lunta tuli jo vähän, joten kenties tilanne alkaa parantua. Myös lumitykit saadaan taas käyttöön, kun ja jos yölämpötilatkin laskevat sopivan alas.
Epävakaisuudesta uusi normaali
Jos nyt ongelmana on lumen puute, oli lunta viime vuonna näihin aikoihin jopa liikaa. Andorran luona olevan Font-Romeaun hiihtokeskuksessa on tilastojen mukaan tänä vuonna lunta satanut vain 16 senttiä, kun viime vuoden luku oli 156 senttiä. Viime aikojen ennätys on kaudelta 2013–14, jolloin lumikertymä oli 1 100 senttiä.
Olennaista on kuitenkin laskeva trendi: kun vielä 1960-luvulla 300 senttimetrin kertymä talvikaudessa oli normaali, on se nyt harvinaista. Lunta on vähemmän ja vähemmän.
Etienne Berthier tutkii jäätiköitä satelliittikuvien perusteella Legos-tutkimuslaitoksessa Toulousen avaruuskampuksella Midi-Pyrenees'n observatoriolla. Hän julkaisi viime viikolla kollegoineen Science-lehdessä tutkimuksen, jonka mukaan maailman jäätiköt ovat sulamassa odottamattoman nopeasti.
– Jos maapallon keskilämpötila nousee 1,5 asteeseen, 49 prosenttia maailman jäätiköistä sulaa vuoteen 2100 mennessä. Mikäli lämpötilan nousu on neljä astetta, katoaa jäätiköistä 80 prosenttia, Berthier kertoo Ylelle.
Berthier on luonnollisesti huolissaan sulamisen aiheuttamasta merenpinnan noususta, mutta myös siitä, että etenkin vuoristojäätiköt ovat toimineet kuin vesitornit.
– Ne varastoivat talven aikana suuren määrän vettä, joka vapautuu kesän aikana vähitellen. Erityisesti lämpimien kausien aikana sulaminen on voimakasta, joten vettä saadaan juuri silloin, kun sitä tarvitaan.
Jäätiköillä on siten suuri merkitys ekosysteemeille, koska ne tasaavat vesitasapainoa. Pyreneiden ohella nämä pienet jäätiköt ovat tärkeitä Alpeilla sekä Etelä-Amerikan Andeilla.
– Kahden vuosikymmenen päästä meillä ei ole enää jäätiköitä Pyreneillä. Se vaikuttaa myös maisemaan, perinteisiin elinkeinoihin ja turismiin, Berthier sanoo.
Vuonna 1850 Pyreneillä oli vielä 52 jäätikköä, joiden pinta-ala oli 2 060 hehtaaria. Nyt jäätiköitä on vain 19, ja niiden pinta-ala on alle 240 hehtaaria.
Berthierin mukaan jäätiköitä voisi jossain määrin suojella peittämällä niitä eristävällä ja Auringon säteilyä heijastavalla kerroksella sekä tekemällä keinolunta lumitykeillä sopivan sään aikaan.
Se on kuitenkin kallista ja hankalaa, ja sopii vain pienille jäätiköille. Lisäksi se todennäköisesti vain hidastaisi kehitystä – ei estäisi sitä.
Ja jos ilmasto lämpenee nopeammin, neljän asteen tahtia, jäljellä ovat muutaman vuosikymmenen päästä vain kaikkein suurimmat ja korkeimmalla sijaitsevat jäätiköt hurjasti pienentyneinä. Vain noin prosentti jäätikkömassasta säilyisi.
La Mongiessa puron solinaa ja loskan läiskyntää kuunnellessa mielessäni on vain noin 40 kilometrin päässä Ranskan ja Espanjan rajalla 3 100 metrin korkeudessa sijaitseva Gourgs Blancs -jäätikkö.
Kenties tämä on sen viimeinen talvi.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 18.1. kello 23:een saakka.