Etenkin Ranska mutta myös Saksa ja Italia ajavat voimallisesti, että eurooppalaisia yrityksiä alettaisiin tukea nykyistä enemmän kilpailussa Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan.
Kiire johtuu siitä, että vanha kauppakumppani Yhdysvallat on aloittanut suoraviivaisen investointien houkuttelun vuoden alusta voimaan tulleella lainsäädännöllä. Yritys voi saada mojovat tuet, jos se valmistaa tuotteensa Yhdysvalloissa.
Presidentti Joe Bidenin hallinto ei ole taivutteluista huolimatta luvannut eurooppalaisille tuotteille mitään erityisasemaa ainakaan toistaiseksi.
Jos Euroopan unioni ja Yhdysvallat ajautuvat kauppapolittiseen nokitteluun, siitä kärsivät ennen kaikkea pienet eurooppalaiset maat.
Kysyimme suomalaisen elinkeinoelämän ja työntekijöiden edustajilta, mikä tilanteessa on nyt olennaista.
On ainakin neljä syytä, miksi suomalaisten kannattaa toivoa, että kauppasodalta ja siitä seuraavalta nokittelulta vältytään kansainvälisessä kaupassa.
1. Protektionismi hyödyttää isoja maita
EU-komissio valvoo ja päättää sisämarkkinoilla valtiontukipolitiikasta. Sen tehtävä on valvoa, että kilpailu pysyy reiluna kaikkien osapuolten kannalta.
Nyt komissio aikoo jäsenmaiden painostuksesta höllentää ainakin väliaikaisesti sääntöjä, joilla hallitukset voivat jakaa yritystukia. Miten, selviää myöhemmin.
Ongelma suomalaisten kannalta on, että suurilla mailla on pieniä enemmän varaa tukea yrityksiä.
Se tarkoittaa, että meillä voi jäädä syntymättä uusia työpaikkoja, ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo.
– Suomalaisten työllisyyshyöty jää saamatta energia- ja ilmastosiirtymässä, jos työtilaisuudet syntyvätkin muissa maissa tällaisen epäreilun kilpailutilanteen seurauksena, Ristelä muotoilee.
Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa ollaan samaa mieltä.
– Jos EU ajautuu merkittävään valtiontukikilpailuun Yhdysvaltojen kanssa, niin meille EU:n sisällä se näyttäytyy niin, että isot jäsenmaat tukevat yrityksiään massiivisesti, ja meillä pienillä eivät pelimerkit riitä alkuunkaan, EU-vaikuttamisen ja kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio sanoo.
2. Veronmaksajien pitää kaivaa kuvettaan
Jos ja kun maat alkavat suojella ja tukea omaa teollisuuttaan, ulkopuolisten on aiempaa vaikempaa päästä niiden markkinoille.
Tällaisessa protektionistisessa tilanteessa syntyy kaupan esteitä. Vientivetoiselle Suomelle on tärkeää, että kansainvälinen kauppa toimii. Meilläkin syntyy tarve yritystuille.
Koska joillakin mailla on enemmän varaa tukea tuotantoaan kuin toisilla, EU:ssa suunnitellaan yhteistä ”suvereenisuusrahastoa”. Sieltä investointeihin saisivat rahaa myös köyhimpien ja pienimpien maiden yritykset.
Suomessa on perinteisesti haluttu pitää EU:n budjetti ja varainkäyttö mahdollisimman pienenä.
Silti sekä EK:n Vuorio että SAK:n Ristelä pitävät yhteisesti tuettuja investointeja järkevinä.
– Suomen näkökulmasta on parempi ratkaisu, että tehdään yhdessä EU-tasolla kuin että jokainen maa on omillaan, Ristelä sanoo.
Vuorion mielestä tällainen uusi ”suvereenisuusrahasto” pitäisi kuitenkin rakentaa jo olemassaolevien rahastojen ja budjettien pohjalle. Esimerkiksi osa EU:n koronaelvytykseen luodun, yli 800 miljardin euron elpymisrahaston varoja on vielä käyttämättä.
– Sen lisäksi Euroopassa on hyväksytty kansallisia valtiontukipoikkeuksia jo nyt yhteensä 630 miljardilla eurolla vain koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, Vuorio sanoo.
Hänen mielestään uutta rahaa ei välttämättä tarvita.
3. Tehokkaimmat teknologiat kärsivät
Suomen talouselämän kannalta EU-komission ajama vihreä kasvu – panostukset ilmastonmuutoksen estämiseen – on mahdollisuus myydä enemmän ja saada uusia asiakkaita. Suomi on yksi ympäristöteknologian kärkimaita.
Kauppasodassa ongelmaksi voi tulla, että suomalaisten yritysten tilaukset karkaavatkin isoihin maihin, kun niistä saa paremmat tukiaiset.
– Jos syntyy erilaisia tukimalleja, joissa kukin maa pyrkii omanlaisiinsa investointeihin ja oman tuotannon vahvistamiseen, silloin ne tehokkaimmat ratkaisut voivat jäädä toteutumatta, Ristelä sanoo.
EK:n Vuorion mukaan Suomi voisi hävitä esimerkiksi uusiutuvan energian tai akkutuotannon investoinneissa.
– Puhutaan myös ihan tuotteiden valmistamisesta, että miten meidän tuotteet pärjää maailmalla, jos ei saada samanlaisia tukia kuin kilpailijamaissa, Vuorio sanoo.
4. Kauppasodan varjolla voidaan edistää yhteisvelkaa
Suurista EU-maista esimerkiksi Ranska on perinteisesti rahoittanut teollisuuttaan valtiovetoisesti.
Saksassakin puhutaan nyt deindustrialisaatiosta eli teollisuuden kaikkoamisesta muualle maailmaan, kun energiasta on tullut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kallista Euroopassa.
Tarve puuttua vapaakauppaan ja tukea taloutta veronmaksajien pussista on ollut olemassa jo Venäjän hyökkäyssodan alusta asti.
EK:ssa ja SAK:ssa toivotaan, että mahdolliset valtiontukien höllennykset jäisivät väliaikaisiksi eikä niillä yritettäisi muuttaa teollisuuspolitiikkaa pysyvästi.
Myös vaatimukset EU:n uudesta yhteisvelasta ovat taas lisääntyneet kauppapolitiikan kiristyessä, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi STT:lle alkuviikosta Brysselissä. Esimerkiksi Italia haluaisi rahoittaa uutta suvereenisuusrahastoa yhteisvelalla.
Hyvä puoli: Ilmastotoimet vauhdittuvat
Kauppatilanteessa myönteistä on se, että EU ja Yhdysvallat investoivat tulevina reippaasti yli tuhat miljardia euroa vihreään siirtymään tulevina vuosina.
Kun lasketaan yhteen sekä EU:n elpymisrahasto, Yhdysvaltojen ilmastopaketti että yksittäisten EU-maiden paketit, päästään valtaviin summiin.
SAK:n Ristelän mukaan nyt suunniteltuja uusia tukia ei voi pitää pelkästään protektionistisina ja haitallisina, kun niiden tavoite on samalla tehostaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia ja parantaa työntekijöiden asemaa.
– Jos nopeutetaan vihreää siirtymää, se luo meidän teknologiaviennillemme tärkeitä uusia mahdollisuuksia, EK:n Vuorio sanoo.
EU-maiden päämiehet ja -naiset arvioivat käytössä olevia kauppapolitiikan aseita huippukokouksessaan helmikuun alussa. Komissio on pyytänyt jäsenmailta kommentteja valtiontukisääntöjen höllentämiseen ensi keskiviikkoon mennessä.
Päätöksiä tehdään kevään ja kesän mittaan.
Herättääkö kauppasodan vaara ajatuksia? Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een asti.
Aiheesta lisää:
Ympäristöystävällisten tuotteiden vienti ylittää Suomessa jo kasvihuonepäästöt
