Tuulivoimaa rakentuu maahan ennätystahtiin, mutta samalla ovat kasvaneet kysymykset, pitäisikö tuulivoimaloille määrätä minimietäisyys asutuksesta mahdollisista melu- ja välkesyistä.
Nyt valtion määräämää etäisyysminimiä ei ole, vaan riittävä etäisyys haetaan melumallinnuksen avulla. Niinpä kauas näkyviä voimaloita on paikoin noussut alle kilometrinkin päähän asuintaloista. Voimaloiden siivet huitelevat korkeimmillaan reilusti yli 200 metrissä maanpinnasta.
Kunnat ovatkin itse lähteneet määräämään etäisyysminimejä. Ylen kyselyn mukaan näin on tehnyt ainakin liki 30 kuntaa. Tavallisin minimimatka on kaksi kilometriä.
– Päätös on perustunut valtuustoaloitteeseen sekä päättäjien ja asukkaiden huoleen tuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta ja mahdollisista terveysvaikutuksista, perustelee Kauhavan päätöstä kunnanjohtaja Liisa Salo.
Evijärvellä minimietäisyydeksi on päätetty neljä kilometriä vaki- ja loma-asutuksesta
– Tällä on haluttu varmistaa, ettei tuulivoimaloista aiheutuisi haittaa. Linjaus on pitänyt asiaan liittyvän kunnan päätöksenteon ja kannanottojen tekemisen selkeänä, toteaa Evijärven kunnanjohtaja Mikko Huhtala.
Ranua uudessa tilanteessa
Erityisesti Lapissa taas on lähdetty määräämään jopa totaalikieltoja tuulivoimaloille muun muassa poronhoitosyistä. Kieltoja on esimerkiksi Inarissa, Ranualla ja Utsjoella.
– Suurin osa kunnan maa-alasta on jollain luonnonsuojelulailla suojattua, johon ei nykylainsäädäntö mahdollista tuulivoimaa. Saamelaisalueen porotalous tuo myös omat rajoitteensa, sanoo Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieski.
Kittilässä parhaillaan mietitään lisärakentamisen kieltämistä ja Ranualla kielto on määräaikainen.
– Valtuusto päätti 11.4.2022, ettei kunta käynnistä valtuustokaudella 2021-2025 alueellaan tuulivoimaa koskevia kaavoitushankkeita. Äänestyspäätös 9-8, kertoo Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila.
Hiljattain uutisoitu tieto siitä, että Ranualle suunnitellaan 800 miljoonan euron tehdasta vihreän metanolin tuotantoon saattaa hyvinkin kääntää Ranuan valtuutetut tuulivoiman ystäviksi viimeistään seuraavien kuntavaalien jälkeen. Metanolitehtaan läheisyyteen nimittäin kaavaillaan 30-50 tuulivoimalan tuulipuistoa tuottamaan tehtaalle sähköä.
Tuulivoimalat tietäisivät Ranualle samalla liki miljoonan euron vuosittaisia kiinteistöverotuloja. Se olisi kunnalle iso raha. Nyt Ranualla ei ole ensimmäistäkään tuulivoimalaa.
Päsmäröintiin ei haluja
Tuulivoimasta vastaavien ministerien puolesta kunnat saavat jatkossakin itse päättää omista tuulivoimarajoituksistaan.
– Ehdottomasti kunnalla pitää olla mahdollisuus kieltää tuulivoima. Ei voi olla niin, että kunnan päätöksenteon yli kuljetaan esimerkiksi valtioneuvoston tasoisilla päätöksillä, kun aletaan suunnittelemaan tuulivoimapuistoa, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä, (kesk.)
– Tuulivoiman hyväksyttävyyden näkökulmasta on todella tärkeää, että alueilla päätetään voimaloista ja niihin liittyvästä etäisyyssääntelystä myös, korostaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.).
Lintilän mielestä nykyinen melumallinnus riittää etäisyyden arviointiin. Hän ei lähtisi määräämään valtakunnallista minimietäisyyksiä, koska jo pelkästään maasto-olosuhteet voivat olla hyvin erilaisia ja vaikuttavat tuulimyllyjen sijaintiin.
Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan uusia ohjeita tuulivoimarakentamiseeen. Etäisyysminimiä ei ole tulossa. Sen sijaan auringonvalon ja voimalan pyörivien siipien (lapojen) aiheuttamaan välkevaikutukseen kiinnitetään huomiota.
Yli 2000 voimalaa lisää
Tuulivoimaloita on viime vuodet rakennettu Suomeen kiihtyvään tahtiin. Nyt niitä on jo 1 400 ja vuosikymmenen loppuun mennessä määrä nousee yli 2 000:lla noin 3 700:aan. Valtiovallalle se sopii oikein hyvin.
– Silloin rupeaa optimaaliset olosuhteet olemaan käytetty, Lintilä toteaa
– Toivon, että uskalletaan rakentaa paljon. Kyllä alueet tähän ovat lähteneet ja yritykset ymmärtävät, että uusiutuva, puhdas energia aidosti houkuttelee meille investointeja Suomeen, uskoo Ohisalo.
Euroopan kärpässarjaa
Vaikka tuulivoimaa on Suomeen noussut ripeästi, ottelee Suomi edelleen eurooppalaisen tuulivoiman kärpässarjassa. Esimerkiksi Ruotsissa on tuulivoimaa tuplasti enemmän kuin Suomessa. Tuulivoimaloita on länsinaapurissa nyt jo yli 5 000 kappaletta, parin vuoden päästä 5 600.
Ero säilyy suurena lähivuodetkin, sillä myös Ruotsiin rakentuu tuulivoimaa rivakasti, etenkin maan pohjoisosiin Norrbotteniin ja Vaasan korkeudelle Västernorrlandiin.
Maanosan raskassarjalaisista, Saksasta, Britanniasta, Espanjasta ja Ranskasta Suomi on valovuoden jäljessä. Euroopan ykkösellä, 83 miljoonan asukkaan Saksalla on tuulivoimakapasiteettia yli 10 kertaa enemmän kuin Suomella, vaikka maat ovat pinta-alaltaan lähes samankokoisia.
Suomi kyllä kirii. Tuulivoimayhdistyksen hankelistan mukaan hankkeita on vireillä lähes 8 000:lle tuulivoimalalle ja Puolustusvoimat on näyttänyt lausunnoissaan vihreää valoa yli 16 000 tuulivoimalalle.
Ylivoimaisesti eniten tuulimyllyjä on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaalle, jossa niitä nytkin on jo paljon. Myös muualle Pohjanmaalle ja Lappiin on paljon aikeita suunnittelupöydillä.
Tuulivoimayhdistyksestä kuitenkin huomautetaan, että aiotusta yleensä noin kolmannes toteutuu. Sekin tarkoittaa yli 2 500 uutta tuulivoimalaa tällä vuosikymmenellä.