Eduskuntavaaleihin on aikaa alle kolme kuukautta, mutta puoluejohtajat ovat keskittyneet viime aikoina enimmäkseen vastaamaan kysymyksiin taloudesta.
Tänään keskiviikkona puoluejohtajat saivat vastata Akavan puheenjohtajapaneelissa koulutuskysymyksiin – nuorten näkökulmasta.
Ensimmäisenä paneelissa keskityttiin turvallisuuteen ja katujengeihin. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen totesi, että tärkeintä ongelman ratkaisussa on, että ketään ei suljeta järjestelmän ulkopuolelle.
– Osallisuuden kautta nämä ongelmat korjaantuvat, mutta ei ole mitään yhtä taikasanaa, joka korjaisi asiat.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri totesi, että SDP:n keinot eivät riitä.
– Katujengit koostuvat pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisista nuorista. Meille tulee valtavasti puheluja siitä, että nuori on pahoinpidelty tai kännykkä viety. Me emme voi elää yhteiskunnassa, jossa ei ole turvallista, Meri sanoi.
Keskustan Lohi: Vielä ei olla Ruotsin tilanteessa
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaati sekä pehmeitä että kovia keinoja. Poliiseja pitää saada lisää, mutta se ei yksin riitä, kun yli 70 prosenttia suomalaisista kokee, että turvallisuus on heikentynyt.
– Esimerkiksi jengirikollisuuteen tarvitaan kovempia rangaistuksia, mutta ykkösasia on se, että myönnetään, että tämä on jo iso asia ja se täytyy pysäyttää. Tarvitaan laaja-alaisia keinoja, Orpo totesi.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi muistutti, että Suomen tilanne ei ole vielä lainkaan yhtä paha kuin esimerkiksi Ruotsissa.
– Meidän pitää tehdä sekä kovia että pehmeitä toimenpiteitä, ettei kohta olla samassa tilanteessa kuin Ruotsissa.
- Koulutettujen etujärjestö Akava järjesti puolueiden puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille paneelikeskustelun koulutuksesta. Paneelin teemoja olivat tulevaisuuden koulutuspanostukset, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä nuorten hyvinvointi.
- Tentissä olivat mukana kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, ja nyt-liikkeen puheenjohtaja Harry Harkimo. Muista puolueista paikalla ovat varapuheenjohtajat.
- Paneelin juonsivat Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Nicole Ojala ja viestintäjohtaja Jyrki Kemppainen. Paneeli järjestetään Helsingissä, Pikku-Finlandian tiloissa.
Oppimistulokset heikentyneet
Viime viikolla julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön raportti, jonka mukaan oppimistulokset ovat heikentyneet. Puolueiden puheenjohtajilta kysyttiin, mitä pitäisi tehdä, jotta huono kierre saataisiin katkaistua.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo totesi, että edellisellä hallituskaudella koulutuksesta leikattiin ”valtava määrä” rahaa.
– Koulutuksesta ei saa leikata, siihen pitää laittaa lisää rahaa. Lisärahalla pitää laittaa perusasiat kuntoon: pienempiä ryhmäkokoja, eritystä tukea sitä tarvitseville ja tasa-arvorahaa, jolla yritetään estää se, että koulut eivät eriarvoistu. Ei tarvita lisää ”hankehumppaa”.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvioi, että peruskoulun suurin ongelma on se, että sieltä valmistuu oppilaita ilman kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa. Orpon mukaan nyt ei kannata kuitenkaan katsoa taaksepäin ja syytellä entisiä hallituksia.
– Tämä kehitys alkoi 2000-luvun alusta. Jo ennen Sipilän hallitusta. Koulutuksen pitää olla erityissuojelussa. Meidän prioteetit ovat: kaksivuotinen esiopetus, perusopetus keskiöön ja tutkimus ja innovaatio siellä toisessa päässä.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi totesi, että nykyisessä taloustilanteessa ei voi luvata kaikkea kaikille. Siksi on tehtävä valintoja.
– Nyt pitää pelastaa peruskoulu. Pitää taata työrauha sekä oppilaille että opettajille. Otan esimerkiksi inkluusion, ajatus että opettajat ovat samassa luokassa, mutta siihen tarvitaan lisää tukea.
Yhdestä asiasta löytyi tentissä yksimielisyys: on aika keskittyä peruskoulun parantamiseen. Suomi ei voi olla maa, jossa peruskolusta valmistuu nuoria, jotka eivät osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa.
Näet tallenteen koko paneelista tästä:
Voit keskustella aiheesta torstaihin 19. tammikuuta kello 23:een saakka.