Suomalaisten velkaantuminen on kasvanut kovaa vauhtia. Valtaosa suomalaisten lainoista on asuntolainoja. Suomen Pankki on jo pitkään vaatinut asuntolainoille velkakattoa. Sanna Marinin (sd.) hallitus on kuitenkin päättänyt, että velkakattoa ei valmistella, vaikka lainojen korot ovat nousseet.
Talousasiantuntijat ovat arvioineet, että asuntovelallisen pitää varautua neljän prosentin korkoon. Tänään keskiviikkona asuntolainojen viitekorkona yleisimmin käytetty 12 kuukauden euribor on 3,3 prosenttia, minkä päälle tulee vielä pankin oma marginaali kuluineen.
Eduskunnan talousvaliokunta sai keskiviikkona valmiiksi mietintönsä kotitalouksien velkaantumisen hillitsemisestä. Se tarkoittaa monia muutoksia kotitalouksien elämään. Muutokset tulevat voimaan heinäkuun alusta.
1. Uusien asuntolainojen maksuaika rajataan 30 vuoteen
Suomen Pankki on ollut huolissaan myös liian pitkistä laina-ajoista. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta, mutta pitkien lainojen määrä on lisääntynyt. Mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa.
Asuntolainojen korkovähennykset on poistettu verotuksesta, joten niistäkään ei tule enää helpotusta. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on jo ehtinyt haikailla asuntolainojen korkovähennyksen paluuta, mutta talousasintuntijat ovat tyrmänneet idean, koska se tukisi eniten suurituloisia.
2. Taloyhtiölaina voi olla korkeintaan 60 prosenttia myytävän asunnon velattomasta hinnasta.
Käytännössä lakimuutos siirtää kotitalouksien velkaantumista yhtiölainoista henkilökohtaisiin lainoihin. Sen toivotaan selkeyttävän asunnonostajan käsitystä omista lainamenoistaan, ja vähentävän liian kalliiden asuntojen hankintaa.
Nykyisin lakisääteistä enimmäisrajaa ei ole ja taloyhtiölaina on voinut nousta jopa 80 prosenttiin asunnon hinnasta.
3. Taloyhtiölainalle ei myönnetä enää vuosien lyhennysvapaita
Lyhennysvapaata voi saada enintään 12 kuukautta sen jälkeen, kun rakentaminen on päättynyt.
Isojen yhtiölainaosuuksien on pelätty hämärtävän asunnonostajan käsitystä velkavastuistaan, etenkin jos ensimmäisinä vuosina taloyhtiölainaa ei ole tarvinnut lyhentää lainkaan.
4. Taloyhtiölainaa voi lyhentää enintään 30 vuotta
Lyhennysvapaata ei myönnetä viitenä vuotena rakennuksen valmistumisesta. Lyhennysvapaa on kuitenkin mahdollinen 12 kuukauden ajan rakentamisvaiheen päättymisestä lukien.
Säännöksissä on kuitenkin joustonvaraa niin, että luotonantaja voi poiketa maksuajasta kymmenessä prosentissa luotonannosta. Myös maksujärjestelyt luoton myöntämisen jälkeen ovat mahdollisia.
5. Valvontaa tehostetaan
Kuluttajien luottoja ryhtyy valvomaan Finanssivalvonta. Finanssivalvonta valvoo siis tästä lähtien kaikkia luottolaitoksia, pankkeja ja muita luontonantajia. Tähän mennessä pikavippejä on valvonut Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 19. tammikuuta kello 23:een saakka.
