Poliitikkojen jaksaminen on koetuksella, kun yhteiskunnan ja median tahti kiihtyy jatkuvasti, sanoo tutkijatohtori Mona Mannevuo Turun yliopistosta.
Poliitikkojen väsymys nousi tällä viikolla puheenaiheeksi, kun Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern ilmoitti yllättäen eroavansa tehtävästään.
Ardern kertoi kyyneleitään pidätellen tiedotustilaisuudessa, että pääministerikausi on ollut raskas eikä hänellä ole enää energiaa jatkaa maan johdossa.
Mannevuo on tutkimuksissaan haastatellut suomalaisia kansanedustajia työn kuormittavuudesta.
Tutkimuksen mukaan kansanedustajien työ on aiempaa vaativampaa: yhteiskunnan tahti nopeutuu ja pirstaleisen tiedon määrä kasvaa koko ajan. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja poliitikkojen odotetaan reagoivan heti.
– Me puhumme aika usein sellaista, että kansanedustajat vain istuvat ja jutustelevat eivätkä tee mitään. Mutta pelkästään lainvalmistelu vaatii suuren määrän tietoa. Jos haluaa tehdä työnsä huolellisesti, se vaatii perehtymistä, Mannevuo kertoo.
Ihmiset eivät yleensä tiedä, mitä kaikkea kansanedustajat tekevät, Mannevuo sanoo. Hänkin yllättyi tutkimusta tehdessään kansanedustajien työmäärästä.
– Muutamat haastateltavat näyttivät minulle kalenterinsa, ja ne näyttivät hirvittäviltä.
Vihapuhe syö työaikaa
Samalla julkisuuden paineet kasvavat.
Poliitikkojen odotetaan osallistuvan keskusteluun sosiaalisessa mediassa ja medioiden haastatteluissa. Viestintä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan sitä pitää suunnitella ja sen opetteluun menee aikaa, Mannevuo huomauttaa.
Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että poliitikot kommentoivat päivänpolttavia asioita mediassa lähes reaaliaikaisesti – mutta yhdestäkin väärästä lausunnosta voi nousta epäasiallisten viestien tulva.
Ardern on kiistänyt, että uhkaukset ja solvaukset olisivat eroilmoituksen syynä. Monet uusiseelantilaiset poliitikot kuitenkin uskovat, että ne vaikuttivat päätökseen, kertoo The Guardian.
Uuden-Seelannin poliisi kertoi viime vuonna, että pääministeriin kohdistuneet uhkaukset kolminkertaistuivat kolmessa vuodessa. Useita ihmisiä on pidätetty epäiltynä Ardernin salamurhaamisen suunnittelusta.
– Yhteiskuntamme voisi nyt miettiä sitä, haluaako se sietää kahtiajakautumista, joka tekee politiikasta entistä epämiellyttävämpää, maan entinen pääministeri Helen Clark sanoi The Guardianin mukaan.
Suomessa poliitikkojen ei yleensä tarvitse olla huolissaan turvallisuudestaan, mutta vihapuhe silti väsyttää, kertoo Mannevuo.
– ”Paskapostin” siivoaminen vie tosi paljon aikaa. Se voi johtaa siihen, että poliitikko jättää jonkin asian sanomatta, jos hän tietää etukäteen, että siitä seuraa pommitusta, Mannevuo toteaa.
Väsymyksestä vaietaan kriisin keskellä
Mannevuo teki tutkimushaastattelunsa viime vaalikauden lopulla, ennen koronapandemiaa ja sotaa Ukrainassa.
Hänen mukaansa poliitikkojen väsymyksestä puhuttiin silloin enemmän. Esimerkiksi entinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström (sin.) ja vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto puhuivat tuolloin avoimesti siitä, kuinka he uupuivat työssään.
– Kriisitilanteessa ei ehkä ole sopivaa puhua omasta väsymyksestään, Mannevuo pohtii.
Ardernin pääministerikaudelle osui pandemian ja sodan lisäksi Uuden-Seelannin historian pahin terrori-isku. Mies tappoi 51 ihmistä kahdessa moskeijassa perjantairukouksen aikana Christchurchin kaupungissa vuonna 2019.
Poliitikon työn hohto katoaa
Ehdokkaiden määrä vaaleissa on pysynyt tasaisena, mutta etenkin vihapuhe on heikentänyt ihmisten innokkuutta asettua ehdolle. Myös nuoria ehdokkaita on ollut viime vaaleissa aiempaa vähemmän.
Julkisuuspaine voi Mannevuon mukaan vaikuttaa siihen, että vaikkapa viestintätoimisto houkuttelee eduskuntaa enemmän – siellä voi tehdä politiikkaa poissa julkisuudesta.
Työn kuormittavuus voi tehdä poliitikon työstä luotaantyöntävää. Kiire voi myös heikentää työn laatua ja johtaa heikosti valmisteltuihin päätöksiin, Mannevuo huomauttaa.
– Tästä puolesta keskustellaan loppujen lopuksi aika vähän.
Mitä poliitikkojen työn raskaudelle voi tehdä? Ei paljoakaan, Mannevuo toteaa. Yhteiskunnan tahdin kiihtyminen ja sosiaalinen media ovat niin suuria maailmanlaajuisia ilmiöitä, ettei niiden suuntaa käännetä kovin helpolla.
Ihmisillä on oikeus vaatia päättäjiltä paljon, mutta armollisuuttakin voisi olla enemmän, Mannevuo toteaa.
– Voisimme ajatella, että vaikka olisi jonkun kanssa eri mieltä, niin hän tekee kuitenkin vain työtään.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 21. tammikuuta kello 23:een saakka.