Viime ja lähipäivät ovat jään tarkkailun kannalta erityisen kiinnostavia. Jäätä voi nähdä luonnossa monessa eri muodossa. On kuuraa, huurretta ja föhn-tuulen sulattamia lätäköitä ja talvitulvia. Sitten taas kylmenee ja maisema jäätyy uudelleen.
Kaiken kukkuraksi Yhdysvaltain ja Euroopan avaruusviranomaiset NASA ja ESA ovat kertoneet James Webb -avaruusteleskoopin havainneen erilaisia jäämolekyylejä havaintohistorian pimeimmässä ja kylmimmässä molekyylipilvessä.
Sunnuntaina ja maanantaina Ylen sääkuviin lähetettiin useita hienoja valokuvia valkoiseen jäävaippaan kääriytyneestä luonnosta. Aivan kuin puut olisivat kasvattaneet oksilleen uudet jääneulaset.
Kyse oli kuurasta. Kuura syntyy, kun kastepiste on pakkasen puolella ja pinnan lämpötila on alempi kuin kastepiste mutta ilma on lämpimämpää kuin kastepiste. Vesihöyry härmistyy suoraan kiinteäksi jääksi ilman että se muuttuu välillä vedeksi. Kuura muodostaa fraktaaleja, jotka ovat säännöllisiä kuvioita, mutta joiden selittämiseksi ei ole vielä kehitetty matemaatteista kaavaa.
Kuura sekoitetaan usein yleisempään huurteeseen. Se syntyy alijäähtyneen nesteen pisaroiden sumusta, joka tarttuu kylmiin pintoihin ehkä vähemmän pittoreskeinä möykkyinä.
Sääennusteen mukaan tiistaina pohjoisessa on pakkasta ja selkeää, etelässä pilvistä ja sää lämpenee. Tiistaiaamuna ajokeli on lumisateen takia laajalti huono.
Keskiviikkona tuulee lännestä ja föhn-ilmiö nostaa lämpötilat suuressa osassa maata plussalle. Kuurat ja huurteet saavat kyytiä kuraveden tieltä. Ilmatieteen laitos varoittaakin keskiviikkona maan etelä- ja keskiosiin erittäin liukkaasta jalankulkusäästä, kun jään päälle nousee vettä. Torstaina sää pakastuu jälleen.
Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että maanantaina näkyi helmiäispilviä. Ne ovat stratosfäärissä 15–30 kilometrin korkeudella näkyviä pastellin värisiä, helmiäiseltä hohtavia, jääkiteistä muodostuneita pilviä. Niitä nähdään harvakseltaan, vain noin 1–5 kertaa vuodessa.
Varsinainen jääuutinen tulee avaruudesta. NASAn ja ESAn James Webb -avaruusteleskooppi on havainnut erilaisia jäitä noin 500 valovuoden päässä Maasta olevassa Chamaeleon 1 -molekyylipilvessä. Avaruustieteilijöiden mukaan jäät ovat olennaisia elämälle tärkeiden ainesten, kuten hiilen, vedyn, hapen, typen ja rikin kuljettajina.
Jäät avaavat tiedemiesten mukaan uuden mahdollisuuden tutkia elämän syntyvaiheita.