Kiihtynyt korkojen nousu on iskenyt myös opintolainaan, jota on yleisesti pidetty halpana lainamuotona.
Opintolainan nostaminen on monelle opiskelijalle välttämätöntä toimeentulon kannalta, ja sen ottaminen on ollut kovassa kasvussa.
– Arviolta puolet opiskelijoista on nostanut opintolainaa, joten tämä todennäköisesti tulee vaikuttamaan laajasti opiskeluyhteisöön, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja Katri Holmi epäilee.
Lokakuussa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta julkaisi kannanoton, jossa vaaditaan korkokattoa opintolainoihin. Oulun yliopistossa ollaan samalla kannalla.
– Ei haluta koron nousevan vaan toivottaisiin korkokattoa tai vastaavaa järjestelyä, jotta opiskelijoiden taloudelliset paineet eivät kävisi liian mahdottomiksi, toteaa Holmi.
Opintolainan korko on pääomitettua, joten korot lisätään lainan summaan, joka maksetaan takaisin myöhemmin. Inflaatio nostaa muun muassa ruokakuluja, ja koko ajan kertyy lisää maksettavaa opiskelijan lähitulevaisuuteen. Esimerkiksi 10 000 lainasummaan tulee tämänhetkisellä 12 kk:n euriborilla yli 300 euroa lisää kuluja vuodessa.
Kajaanin ammattikorkeakoulun oppilaskunta Kamon puheenjohtaja Taneli Niskanen kuvailee opiskelijoiden asemaa tällä hetkellä kurjaksi.
– Budjetti menee todella tiukaksi opintotuella ja laina on ollut se, joka sitä on tietyissä määrin helpottanut. Nyt kun senkin korko nousee hurjasti, ei se kivaltakaan tunnu.
Monimuoto-opiskelu voi lisätä suosiotaan
Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys on Suomessa suuri huolenaihe. Loppuvuodesta julkaistussa THL:n tutkimuksessa kerrotaan joka kolmannen opiskelijan kärsivän ahdistus- ja masennusoireista.
Tämän hetken taloudelliset vaikeudet tulevat kuormittamaan opiskelijoita entisestään. Kaikesta huolimatta opintolainan nostaminen on monelle ainoa vaihtoehto itsensä elättämiseksi. Siltikin yhä useampi saattaa joutua harkitsemaan töiden hakemista opintojen ohelle.
– Kiinnostus päiväopintoihin vähenee entisestään. Monimuoto-opiskelu kannattaa enemmän, koska voi käydä töissä ja jollain tapaa jopa elättää itsensä, Niskanen pohtii.
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osakon puheenjohtaja Helena Hirvaskoskella huoli liittyy enemmän tulevaan kuin nykyhetkeen.
– Jännittää ja huolestuttaa. Koska laina pääomittuu, muutos ei välittömästi näy arjessa, mutta kyseessä on myöhemmän ajan murhe.
Nuoret saattavat olla aiempaa köyhempiä työelämään astuessaan, mikä vaikuttaa esimerkiksi taloudellisiin hankintoihin.
– Lainamäärien kasvaessa suuremmiksi mietityttää, miten siihen rinnalle voi ottaa esimerkiksi asuntolainaa tai muita isompia hankintoja, kun on jo valtava velkataakka takana, Hirvaskoski summaa.
Talous- ja velkaneuvontaa tarjoavan Takuusäätiön johtajan Minna Mattilan mukaan yhteydenottoja opiskelijoilta opintolainaan liittyen ei ole vielä tullut, mutta tilanteeseen voi pian tulla muutos.
On myös olemassa riski, että opiskelijat alkavat ottaa luottoa.
– Kun raha ei riitä enää ruokaan ja muihin menoihin otetaan luottoa, jota alkaa kertyä aina vain enemmän ja sitten tulee vakavia maksuvaikeuksia, Mattila ilmaisee.
Mattila toivoo opiskelijoiden mieluummin ottavan tarpeen tullen yhteyttä ammattilaisiin sekä myös keskustelevan avoimesti omien vanhempien kanssa.
Kuuntele myös YleX Etusivun keskustelu korkokatosta:
Oletko itse nostanut opintolainaa? Huolettaako koronnousu? Voit keskustella aiheesta 27.1. klo 23 saakka.