Ministeriötyöryhmä julkaisi tiistaina raportin, jossa käydään läpi Turun Tunnin junan, Tampereen Suomiradan ja Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan Itäradan tunnuslukuja.
Raportissa käytiin läpi nopeammat junayhteydet mahdollistavien raideliikennehankkeiden kustannuksia ja vaikutuksia.
Hankejohtaja, budjettineuvos Riku Jylhänkangas valtiovarainministeriöstä kertoo, että perinteisesti vastaavia junahankkeita on rahoitettu pelkästään julkisista varoista. Vaikka nykyisiin hankkeisiin on odotettavissa lisäksi EU-tukea, pitää Jylhänkangas osuutta varsin pienenä.
– Selvityksemme lopputulos on se, että mitkään näistä kolmesta hankkeesta eivät sinänsä ole liiketaloudellisesti kannattavia. Eli kaikki edellyttävät huomattavaa julkisen sektorin taloudellista panostusta. Se oikeastaan oli se kärkiasia, mikä haluttiin saada selville.
Tunnin juna on Varsinais-Suomessa nähty yhtenä kärkihankkeena koko seutukunnan elinvoiman kannalta.
Jylhänkangas myöntää, että valtiovarainministeriön selvityksessä ei päästy kovin laveasti mahdollisia taloudellisia vaikutuksia tarkastelemaan.
– Selvitystä tehtiin pitkään ja kaikki keskeiset tahot olivat mukana, myös Turun Tunnin juna. Silti tässä ei ollut euromääräisesti mahdollista arvioida laajempia vaikutuksia, siihen ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi dataa käytettävissä. Julkisuudessahan on puhuttu paljon laajoista yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista, mutta kukaan ei meidän tietääksemme ole pystynyt niitä tarkemmin arvioimaan rahassa.
Turun pormestari Minna Arve: ei juurikaan uutta
Turun pormestari Minna Arve katsoo, että ministerityöryhmän selvitys ei sisältänyt paljoakaan uutta eikä varsinaista uutista.
– Tämä ei mielestäni ole minkäänlainen takaisku Tunnin junalle. Raportissahan ei mitenkään tyrmätty näitä hankkeita vaan todettiin, että tiettyjä haasteita on. Ja haasteethan meillä ovat olleet tiedossa jo ennestään.
Arve kritisoi sitä näkökulmaa, että junahankkeen ei katsota olevan taloudellisesti kannattava.
– Suomessa ei ole toteutettu yhtään liiketaloudellisesti kannattavaa liikennehanketta ja kaikki meidän julkiset investoinnit tehdään julkisella rahalla. Tämähän eroaa useista vastaavista hankkeista siinä, että tähän on mahdollisuus saada EU-rahaa merkittävässä määrin. Saatavat hyödyt ovat yhteiskunnallisia hyötyjä.
Turun pormestari pelkää, että lähestyvät eduskuntavaalit näkyvät Tunnin junan valmistelussa. Useat keskustalaispoliitikot ovat jo ehtineet vaatimaan suurten ratahankkeiden laittamista jäihin.
– Tässä taidetaan tehdä aika paljon politiikkaa tällä asialla. On tietenkin on harmi, jos yhteiskunnan kannalta näin valtavan isot ja merkitykselliset hankkeet jäävät politikoinnin alle. Kuitenkin tarvitsemme kasvun elementtejä pitkälle vuosikymmeniksi eteenpäin ja siitähän erityisesti tässä Turun Turun junassa on kysymys.
Salossa suhtaudutaan selvitykseen rauhallisin mielin
Salossa hanketta nopean junayhteyden saamiseksi Turun ja Helsingin välille on seurattu erityisellä mielenkiinnolla.
Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi kommentoi selvityksen tuloksia paitsi Salon virkamiehenä, myös Turun Tunnin Juna Oy:n hallituksen jäsenenä.
– Tässähän todettiin se mikä ennenkin on ollut tiedossa, että pelkästään lipputuloilla tai junien ajamiseen liittyvillä tuloilla ei rataa suoraan rahoiteta. Ei tässä minun mielestäni mitään dramaattista uutta tullut, kuten joistakin lehtiotsikoista olisi voinut päätellä.
Mannerveden mukaan selvityksen tekeminen on ollut tiedossa hankkeen alusta alkaen.
– Jo junayhtiön osakassopimukseen kirjattiin suoraan, että tällainen selvitys tulee tehdä. Osakassopimuksen yhteydessä on myös selkeästi kirjattu, että päätökset rakentamisesta tehdään sitten erikseen. Tässä vaiheessa ollaan sitouduttu suunnitteluvaiheen rakentamiseen ja rahoittamiseen.
Professori: tulokset ovat riippuvaisia menetelmistä ja näkökulmasta
Liikenteen helpottaminen ja erilaisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen lisäävät perinteisten teorioiden mukaan myös taloudellista hyvinvointia, toteaa talousmaantieteen professori Heli Marjanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
– Nettovaikutuksen laskeminen on aika monimutkainen kuvio. Vaihtoehtojen monipuolisuus on tärkeää, mutta monissa laskelmissa on mukana myös ympäristönäkökulmia. Miten ympäristö siellä arvioidaan ja mihin arvio perustuu, ei ole ihan yksinkertainen asia.
Marjanen korostaa, että tavanomaisena mittarina on pidetty hiilidioksidipäästöjä, jotka joko nousevat tai laskevat.
– Vasta hiljattain on alettu nostaa esiin luonnon monimuotoisuutta, biodiversiteettiä ja kuudetta sukupuuttoa. Jos ajatellaan väylien rakentamista, moottoriteitä tai junaratoja, niin niissähän väistämättä kajotaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin alueisiin. Tunnemme aika huonosti vielä tätä luonnon monimuotoisuutta, emmekä tunne kerrannaisvaikutuksia.
Myös tutkija muistuttaa tulosten näyttävän hyvin pitkälti sille, mistä näkökulmasta laskelmia tehdään ja millä menetelmillä.
– Tällaisten isojen hankkeiden myötä alueet pyrkivät lisäämään vetovoimaansa. Yleensä laskelmia tehdään taloudellisen kasvun perusteella, ja tuloksissa puhutaan työpaikkojen, asukkaiden määrän ja verotulojen kasvusta.
Professori Heli Marjanen kertoo yllättyneensä selvityksessä ehkä eniten sen julkaisuajankohdasta.
– Suunnittelu on kuitenkin todella pitkällä ja olin ajatellut, että näitä asioita olisi pohdittu jo vähän aikaisemmin.
Edunvalvontajohtajan mukaan on kiire päästä mukaan EU:n rahoitushakuun
Varsinais-Suomen Liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen kertoi Ylelle heti selvityksen tultua julki, että hän toivoo Turun Tunnin junalle mainintaa seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta se ehtisi EU:n rahoitushakuun mukaan.
Virtasen arvion mukaan ratahanke voisi saada EU:lta jopa 200 miljoonaa euroa.
– Tällä rahoituskaudella viimeinen haku Verkkojen Eurooppaan on tänä syksynä ja Tunnin junalla on mahdollisuus merkittävästi sitä rahaa kotiuttaa, jos kansallista tahtoa hankkeeseen liittyy, hän sanoi.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 27. tammikuuta kello 23 asti.