Somen selaaminen ei onnistu, Spotifyssa kappaleet eivät lähde käyntiin, puhelut eivät tule läpi. Näin kuvailee vaasalainen Emilia Pörsti kokemuksiaan junamatkoilta. Perjantaiaamuna hän oli matkalla Pendoliinolla Vaasasta Helsinkiin.
– Heti kun lähdettiin matkaan, netti alkoi tökkiä. Totesin, että tämä on tämä perus junanetti.
Viime viikolla julkaistiin valtiovarainministeriön selvitys, jonka mukaan isot ratahankkeet eivät ole kannattavia, vaikka ne lyhentäisivätkin matkustusaikaa esimerkiksi Tampereen ja Helsingin välillä.
Emilia Pörsti sanoo, ettei kaipaa nykyistä nopeampia junia. Toimivat nettiyhteydet olisivat hänelle tärkeämpi asia.
Wifi uudistuu, mutta ongelmat jatkuvat
Tulevaisuudessa netinkäyttö junamatkoilla voi helpottua. VR aloitti loppuvuodesta wifi-verkon uusimisen kaikissa kaukojunissa. Tavoitteena on saada koko kalusto päivitettyä alkuvuoteen 2024 mennessä.
– Asennukset ovat lähteneet hyvin käyntiin. Tällä hetkellä meillä on laitteisto yhdessä Intercity-junassa ja Pendolinojen asennukset käynnissä, kertoo VR:n tietohallintajohtaja Jonas Hagner.
Hagnerin mukaan uusi langaton verkko on noin viisi kertaa nopeampi kuin nykyinen, ja siitä on saatu todella hyviä testituloksia.
Vaikka 4,5 miljoonaa euroa maksava projekti parantaa verkkoyhteyksiä, ei se poista kokonaan pätkivän netin ongelmaa. Hagnerin mukaan kuuluvuuden ja kapasiteetin parantaminen junissa vaatii mittavia investointeja tukiasemiin ja mastoihin.
– Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä etenkin meidän ja operaattoreiden sekä valtion välillä, hän sanoo.
Operaattorit eri linjoilla VR:n kanssa
Elisan verkon palveluista vastaava johtaja Sami Rajamäki ja Telian Suomen infrastruktuurin kehitysjohtaja Timo Hietalahti sysäävät palloa takaisin VR:n suuntaan.
Heidän mielestään tukiasemien rakentaminen ei ole ensimmäinen asia – radan varressa on jo nyt kenttää ja kuuluvuutta, joka pitäisi vain ottaa käyttöön.
– Yli 400 kaukojunan toistinlaitteet pitäisi päivittää, jotta matkustajat voisivat käyttää omien puhelimiensa mobiiliverkkoa junan wifi-verkon ohella. Tällä hetkellä nämä toistimet vahvistavat vain 2G- ja 3G-tekniikkaa vaikka käytössä olisi jo 4G- ja 5G:kin, Rajamäki sanoo.
VR:n junissa on yhteensä noin 540 toistinta, joista vain 100 vahvistaa 4G-tekniikkaa ja 5G-tekniikkaa vain osin tai ei lainkaan. Kun 3G-verkosta luovutaan tämän vuoden aikana kokonaan, on riskinä, että puhelimien mobiiliverkko toimii junissa vielä nykyistäkin huonommin.
Telian Timo Hietalahden mukaan toistimien uusiminen on perusedellytys sille, että radiosignaali pystyy ohittamaan junan rungon aiheuttaman vaimennuksen. Vaikka tukiasemia ja uusia mastoja rakennettaisiin, ilman toistinlaitteiden uusimista niiden antama lisäkapasiteetti ei pääsisi junan sisälle riittävän hyvin.
Myös liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) verkkojen sääntely-yksikön johtaja Kaisa Laitinen on samoilla linjoilla.
– Juna on monesta syystä haastava ympäristö laajakaistan toimivuuden kannalta. Vaunut vaimentavat voimakkaasti matkaviestinverkkojen signaalia. Toistimet välittävät verkon signaalin junavaunujen sisälle, mutta ne eivät välttämättä tue uusinta teknologiaa ja edellyttäisivät uusimista, Laitinen sanoo.
Miksi junaverkon kehittäminen junnaa?
Junien verkko-ongelmia on käsitelty jo vuosia VR:n ja kaikkien kolmen operaattorin (Elisa, Telia, DNA) yhteisissä palavereissa. Toistinlaitteiden päivittäminen ei ole edennyt keskusteluista huolimatta. Syynä lienee projektin hinta, joka on Telian Hietalahden arvion mukaan noin kymmenen miljoonaa.
Toistimet ovat operaattoreiden omistuksessa ja ylläpidossa, mutta VR on ne aikoinaan maksanut. Operaattorien mielestä nykyisten vastuunjakokäytäntöjen mukaisesti yhtiön pitäisi maksaa myös laitteiden päivitys.
– Lähtökohtaisestihan infrastruktuurin omistajan pitää rakentaa sisäverkot, joihin operaattori tuo aktiivilaitteet. Näin tapahtuu, kun esimerkiksi uutta kauppakeskusta rakennetaan, Elisan Sami Rajamäki sanoo.
Jonas Hagnerin mukaan keskustelu kustannusten kohdentamisesta jatkuu VR:n ja operaattoreiden välillä. Päätöksiä ei vielä ole.
Parempi netti kaikkialle maksaisi vähintään kymmeniä miljoonia
Vaikka wifi-verkon parantaminen ja toistimien päivittäminen parantavat yhteyksiä, vielä tarvitaan lisää tukiasemia ja mastoja.
VR haluaa parempia yhteyksiä erityisesti pääradalle ja Turku–Helsinki-välille – eli samoille rataosuuksille, joille nopeita junayhteyksiäkin on suunniteltu. Telian Timo Hietalahden ”erittäin karkea arvio” on, että Tampere–Helsinki-välille tarvittavat tukiasemat ja mastot maksaisivat 20–30 miljoonaa euroa ja Turku–Helsinki-välille hintalappu olisi suunnilleen samansuuruinen.
– Ei tällä rahalla kuitenkaan sellaista palvelutasoa saada, että 400–600 matkustajaa voi katsoa samaan aikaan elokuvia huipputarkkuudella. Mutta pääsääntöisesti ne, jotka haluavat katsoa esimerkiksi ohjelmia Yle Areenasta, pystyvät sen tekemään, Hietalahti sanoo.
Hänen mukaansa operaattorit ovat valmiita maksamaan oman osuutensa kapasiteetin lisäämisestä, mutta myös valtiolta ja EU:lta odotetaan hankkeeseen rahaa.
Koska valtion tuki on rajallinen, yhtenä vaihtoehtona on kohdentaa se tietylle tai tietyille rataosuuksille, LVM:n Kaisa Laitinen sanoo. Päätöksiä mahdollisista rataosuuksista ei ole tehty.
Timo Hietalahden mukaan VR ei ole kertonut, millaista palvelutasoa se muulle rataverkolle haluaa. Ihan samaan tasoon kuin ruuhka-Suomessa ei kaikkialla ole välttämättä varaa.
– Jos koko rataverkon alueella kaikkien matkustajien pitäisi voida katsoa suoratoistopalvelua, lasku nousee yli sataan miljoonaan euroon, hän sanoo.
Millaisia kokemuksia sinulla on junan nettiyhteyksistä? Olisitko valmis luopumaan nopeammista matka-ajoista, jos netti toimisi paremmin? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.