Forssassa ballistisia suojavarusteita valmistava C.P.E. Production investoi miljoonia uuteen tehtaaseen, jossa valmistetaan komponentteja suojaliivien kovaan luotisuojaukseen, luotisuojakypäriin ja ajoneuvojen luotisuojaukseen.
Tehtaan on tarkoitus aloittaa tuotanto kesäkuun aikana. Uusi tehdas tulee työllistämään 15-20 henkeä. Suojavarusteiden, kuten kypärien ja luotiliivien kysyntä on kasvanut voimakkaasti viime vuonna.
Yritys vie tuotteitaan kahteenkymmeneen euroopan maahan. Suurimmat asiakkaat ovat Suomi, Viro, Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia.
– Meidän varastomme ovat tyhjentyneet kriisin [Venäjän aloittaman hyökkäyssodan Ukrainassa] myötä. Näemme, että tilanne tulee jatkumaan 5–10 vuotta. Kysyntä ei ole ehkä ihan näin isoa kuin nyt, mutta kuitenkin paljon paljon suurempaa kuin menneinä vuosina, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Harri Kolu.
Kolu osallistui tänään Hämeenlinnassa järjestettävään puolustus- ja vientiteollisuutta käsittelevään Suomi–Yhdysvallat-seminaariin.
Puolustusteollisuudella kasvun paikka
Hämeessä Patria, Sako ja C.P.E. Productions tarjoavat vahvaa puolustusteollisuutta, mutta turvallisuuden kannalta myös ruokaan ja energiaan liittyvä teollisuus on osa turvallisuutta, katsoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Vaikka sodat ja kriisit aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, Skinnari uskoo parempaan.
– Puolustusala kasvaa valtavasti koko maailmassa. Se on yksi suurimmista kasvualoista, samoin kuin ruoka- ja energia-ala näiden kriisien keskellä. Niin vaikeita aikoja kuin me kriisien keskellä elämme, samalla tämä avaa mahdollisuuksia, uskoo Skinnari.
Nato muuttaa kauppasuhteita
Liittyessään Natoon Suomi liittoutuu paitsi sotilaallisesti myös aiempaa tiiviimmin kauppapoliittisesti länteen. Erityisesti kauppa Yhdysvaltojen kanssa korostuu tulevina vuosina
Näin arvioi Suomen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Mikko Hautala. Hautala puhui myös maanantaina Hämeenlinnassa Suomi–Yhdysvallat-seminaarissa.
– Turvallisuudessa me tukeudumme Natoon ja omaan puolustukseemme, taloudessa joudumme arvioimaan uudelleen riippuvaisuuksista ja murrosteknologioissa, kuten tekoälyssä korostuu se, kenellä on niissä etumatka, huomauttaa Hautala.
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa on tällä hetkellä Suomelle hyvin kannattavaa. Yhdysvallat on Suomen seitsemänneksi suurin vientimaa ja kauppataseen ylijäämä ylsi vuoden 2022 alkupuoliskolla noin 1,5 miljardiin euroon.
Kauppataseella tarkoitetaan viennin ja tuonnin suhdetta. Ylijäämäinen kauppatase merkitsee sitä, että Suomesta viedään Yhdysvaltoihin arvoltaan enemmän tuotteita ja palveluita kuin mitä sieltä tuodaan.
Yhdysvallat muuttuu kumppanista liittolaiseksi
Kauppasuhteet ja viennin edistäminen on yksi suurlähettilään päätehtävistä kohdemaassa. Maailman geopoliittinen tilanne on tällä vuosikymmenellä eri kuin 2010-luvulla, Mikko Hautala arvioi.
– Yhdysvaltain merkitys on Suomelle kriittinen ja kasvava, sillä Naton myötä Suomi muuttuu kumppanista liittolaiseksi. Isot trendit tukevat sitä, että Yhdysvaltojen painoarvo kasvaa. Se vaatii paljon osaamista ja uusia panostuksia.
Hautala katsoo, että Suomikin joutuu tulevaisuudessa miettimään enemmän esimerkiksi sitä, kenelle se myy kehittämäänsä teknologiaa.
Nykytilanteessa liike-elämää ja politiikkaa ei voida pitää toisistaan erillään, vaan niiden on kuljettava käsi kädessä, huomauttaa Hautala. Suomi on jo luonut myös osavaltiotasoisia suhteita Yhdysvaltoihin tehostaakseen starttivaiheen kontakteja.
Venäjän hyökkäyssodan myötä Euroopassa on havahduttu tarpeeseen panostaa puolustusteollisuuteen ja tarpeeseen auttaa Ukrainaa. Euroopassa tähän on havahduttu vuosikymmenien jälkeen. Sotatarvikkeiden suuri kulutus vaatii tuotannon merkittävää lisäystä.
– Puolustusteollisuutta kannattaa vahvistaa. Sota Ukrainassa sysää teknologiaa eteenpäin muun muassa älyosaamisessa. Siksi tähän tarvitaan mukaan lisää yrityksiä, Hautala kannustaa.