Pietarsaarelaisessa palvelutalo Heinätorikeskuksessa on vilahdellut parin viime viikon aikana hieman erilaisia apuvoimia.
Hiomatuotteita valmistavan teollisuusyritys Mirkan tuotantotyöntekijät ovat tehneet ikäihmisten kampukseksi kutsutussa palveluyksikössä vapaaehtoistyötä.
Työntekijät ovat jutelleet palveluyksikön asukkaiden kanssa, pelanneet korttia ja olleet mukana bingokierroksilla sekä kahvitarjoiluissa.
Heinätorikeskuksen senioriasunnossa vaimonsa kanssa asuva Juhani Rintala sai esimerkiksi kaipaamaansa apua koiran lenkityksiin, koska itsellä on ollut loukkaantumisen jälkeen vaikeaa päästä ulos.
Vapaaehtoistyö työajalla on Suomessa vielä harvinaista, vaikka Yhdysvalloista levinnyt hyväntekeväisyystapa on yleistymässä meilläkin. Yksi malleista on tarjota työntekijöille säännöllisesti mahdollisuus osallistua vapaaehtoistöihin – normaalilla palkalla.
Mirkassa päädyttiin tarjoamaan yrityksen Pietarsaaren tehtaan työntekijöille vapaaehtoistyömahdollisuutta, koska tuotannossa oli hetkellistä ylikapasiteettia.
Kenenkään palkanmaksu ei projektin aikana katkennut, koska yritys halusi välttää lomautukset hiljaisessa markkinatilanteessa.
– Taustalla oli tarve pitää kiinni osaavasta työvoimasta, kertoo Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg.
On tuntunut hyvältä nähdä, millainen vastaanotto asukkailla on ollut meitä kohtaan.
Frank Rasmus, tuotantotyöntekijä, Mirka
Yksi tehtaan työntekijöistä ja vapaaehtoisvoimista on tuotantotyöntekijä Frank Rasmus, joka on pitänyt mahdollisuutta osallistua auttamiseen positiivisena.
– On tuntunut hyvältä nähdä, millainen vastaanotto asukkailla on ollut meitä kohtaan. Kuulemma olemme nostaneet mielialaa täällä, Rasmus nauraa.
Hän olisi valmis kokeilemaan säännöllisempääkin vapaaehtoistyötä työajalla. Omalla vapaa-ajallaan hän on mukana muun muassa urheiluseuratoiminnassa.
Yritysvapaaehtoistyötä on tutkittu Suomessa vasta vähän. Se tuo mukanaan tutkijan mukaan erityistä vastuuta, koska yritysvapaaehtoistyö on eettisesti herkkä auttamisen muoto.
Tärkeää on vastavuoroinen kohtaaminen
Teologian tohtori ja eetikko Anna Seppänen tutki joulukuussa hyväksytyssä väitöskirjassaan yritysten vapaaehtoistyön eettisyyttä.
Tutkimuskohteena oli vapaaehtoisprojekti, jossa pankkitoimihenkilöt antoivat talousneuvontaa työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville nuorille aikuisille.
Olennaista onnistumisessa oli auttajan ja autettavan tasavertainen ja vastavuoroinen kohtaaminen.
– Kun ihminen kohdataan näin, ennakkoluulot hälvenevät, Seppänen sanoo.
– Yksi vapaaehtoistyössä ollut henkilö kertoi kokemuksenaan, ettei ollut koskaan töissä käynyt niin oivaltavaa poliittista keskustelua kuin kävi tuolloin nuorten kanssa.
Yritysvapaaehtoistoimintaa toteuttavat Seppäsen mukaan pääosin isot ja keskisuuret yritykset, joilla on isommat resurssit.
– Se voi olla tempaustyyppistä toimintaa, mentorointia, kouluvierailuja tai ammatillisen osaamisen tarjoamista järjestöille, Seppänen kertoo.
Kuvio toimii usein niin, että yritys antaa työntekijän osallistua palkallisesti päivän tai kaksi vuodessa vapaaehtoistyöhön esimerkiksi tätä itseään kiinnostavassa järjestössä.
Toimintatapa voi olla myös räätälöidympi malli, jolloin kumppani on yrityksen valitsema järjestö.
Yritysvapaaehtoistyössä on oma eettinen herkkyytensä
Anna Seppäsen mukaan yritysvapaaehtoistyön mahdollisuudet ovat parhaimmillaan hienot.
Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyö lisää myös työntekijöiden osaamista.
– Vapaaehtoistyö voi tarjota hengähdystaukoa ja merkityksellisyyttä, jota etenkin millenniaalit arvostavat tämän päivän hektisessä työelämässä. Sitä kautta syntyy sitoutuneisuutta työelämään.
Tämä on eettisesti herkkää touhua, tässä ovat työntekijät ja avunsaajat persoonina mukana.
Anna Seppänen
Yritysvapaaehtoistyössä on kuitenkin aivan oma eettinen herkkyytensä.
– Jos tavoitellaan vain tuloksen kasvua mainehyödyn tai työntekijöiden sitoutumisen kautta, tulee autettavista helposti välineitä.
Vapaaehtoistyötä suunnitellessa olisi hyvä kuulla myös autettavia ja suunnitella etukäteen, mitä toiminnalla halutaan saavuttaa, Seppänen sanoo.
Seppänen kehottaa yrityksiä suhtautumaan vapaaehtoistyöhön vakavasti ja miettimään pitkäkestoista yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestön kanssa.
– Tämä on eettisesti herkkää touhua, tässä ovat työntekijät ja avunsaajat persoonina mukana. Se tuo mukanaan eettistä vastuuta.
Seppänen kannustaisikin yrityksiä etsimään hyviä kumppaneita kansalaisjärjestöjen kentästä.
– Siellä on osaamista ja toisaalta järjestökentässä toimivat eri lainalaisuudet kuin yritysmaailmassa.
Yrityksille vielä vieras mahdollisuus?
Vaikka Mirkan vapaaehtoistempaus oli kertaluonteinen, on myös säännöllisempää auttamisen muotoa pohdittu, kertoo toimitusjohtaja Stefan Sjöberg.
– Tulemme miettimään tulevaisuudessa, miten tämän tapaista vastuullisuustyötä voisi tehdä.
Sjöbergin mukaan idea hankkeeseen lähti pyrkimyksestä suojata työyhteisöä lomautuksilta ja siitä, että osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni.
Hän kertoo yllättyneensä palautteesta, mitä yritys on julkisuudessa saanut vapaaehtoistyön tarjoamisesta.
Kahden viikon aikana vapaaehtoistyötä on kertynyt 700 tuntia. Pietarsaaren tehtaan 48 työntekijästä yli 20 osallistui hyväntekeväisyyteen.
Heinätorikeskuksessa vapaaehtoistyö otettiin vastaan ilolla. Keskukseen haetaan vapaaehtoisia muutenkin ja heillä on aiempaakin kokemusta yrityksen tarjoamasta vapaaehtoistyöstä.
Toiminnanjohtaja Inger Gripenberg uskoo, että yritysvapaaehtoistyön tekeminen lisääntyy.
– Voi olla, etteivät kaikki edes tiedä, että tällainenkin mahdollisuus on olemassa. Uskon myös, että tämä antaa yritykselle jotakin - ellemme me, niin ainakin tieto siitä, että kun antaa, myös saa, hän muotoilee hymyillen.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 14. helmikuuta kello 23 asti.