Euroopan keskuspankin neuvosto on juuri päättänyt nostaa yleisimmän ohjauskoron eli liikepankkien talletuskoron 2,5 prosenttiin. Päätös oli odotettu.
Korko nousee siis 0,5 prosenttiyksikköä. EKP kertoo, että se aikoo nostaa korkoa saman verran vielä maaliskuussakin. Näin se yrittää saada nopeana laukkaavaa inflaatiota kuriin.
– Aiomme nostaa. Aikomus on vahva sana, mutta se ei ole sitoumus, pääjohtaja Christine Lagarde sanoi.
– [Maaliskuuta] pidemmälle rahapolitiikkaa on vielä vaikea arvioida.
Ohjauskorko on nyt korkeimmillaan sitten loppuvuoden 2008. Lagarden mukaan kuluttahinnoissa on yhä suuria nousupaineita.
– Pohjainflaatio on korkeimmillaan ikinä tässä maailmanosassa. Inflaatiopaine elää ja voi hyvin, Lagarde totesi.
EKP:n tavoitteen mukaan pohjainflaation pitäisi olla noin kaksi prosenttia. Käsite tarkoittaa voimakkaasti heilahtelevien energian ja ruuan hinnoista putsattua inflaatiota.
EKP seuraa päätöksellään Yhdysvaltojen keskuspankki Fediä, joka nosti ohjauskorkoa keskiviikkona jo 4,50–4,75 prosentin vaihteluvälille. Fed viestitti myös aikovansa jatkaa rahapolitiikan kiristämistä.
Koronnosto tuskin vaikuttaa myös asuntolainojen viitekorkona käytettyyn 12 kuukauden euriboriin. 12 kuukauden euribor on noussut yli 3,4 prosenttiin EKP:n tiukentuneen linjan vuoksi. Tämän päivän korkopäätös oli käytännössä hinnoiteltu euriboriin jo sisään.
Vielä viime vuoden alussa korko oli nolla prosenttia.
Lagarde arvioi euroalueen taloustilanteen paranevan tulevina neljänneksinä. Vuoden alku on epävarmaa aikaa.
Kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut ja taantuma on vältetty – mutta kummassakin on vielä epävarmuuksia, Lagarde toteaa.
– Toimitusten pullonkaulat ovat vähitellen helpottamassa, kaasun toimituksista on tullut entistä varmempia, yrityksillä on suuret tilauskannat ja luottamus paranee, Lagarde luetteli.
Valtiot joutuvat hankkimaan uusia rahoittajia
EKP alkaa myös pienentää sijoituksiaan valtioiden ja yritysten velkakirjoihin. Jo joulukuussa keskuspankki kertoi, että maaliskuusta alkaen niitä vähennetään 15 miljardilla eurolla kuukaudessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että viime vuosien kriisinhoidossa hankittuja velkapapereita ei enää sijoiteta uudelleen. Lagarde saattaa tänään kertoa lisäsuunnitelmista velkakirjojen suhteen.
EKP on hankkinut viime vuosina valtavia määriä euroalueen valtioiden velkaa omistukseensa. Kun keskuspankki poistuu markkinoilta, valtioiden on löydettävä liikkeellelaskemiinsa velkoihin uusia sijoittajia.
Valtioiden budjetointiin tämä voi tietää ongelmia. Energiakriisissä ne ovat laatineet kansalaistensa ja yritystensä tukemiseen kalliita apupaketteja, joita pitäisi rahoittaa pitkälti velalla tänä vuonna.
Maat joutuvat etsimään uusia ostajia velkapapereilleen, kun EKP vetäytyy markkinoilta.
Tukia suunnataan ilmastovastuullisille yrityksille
Rahapolitiikkaa ohjataan myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ensimmäistä kertaa EKP kertoo aikovansa hankkia joukkolainoja ”mieluummin sellaisilta yrityksiltä, jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan”.
– Ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus, mutta kiinnittämällä huomiota ympäristövastuullisuuteen voidaan pienentää yritysten joukkolainojen ympäristöjalanjälkeä eurojärjestelmän taseessa, EKP:n tiedotteessa sanotaan.
Lagarden mukaan EKP analysoi yritysten hiilijalanjäljen itse asiantuntijoiden avulla, ja pyrkii siten estämään yritysten yrityksiä ”viherpesuun”.
Lagardella oli myös viesti hallituksille. Hänen mukaansa tukitoimien, joilla suojellaan taloutta korkeilta energianhinnoilta, pitää olla tilapäisiä.
– Erityisesti energiakriisin väistyessä on tärkeää, että tukitoimia vedetään pois, Lagarde sanoi. Muuten inflaatio saattaa kiihdyttää jälleen, ja keskuspankki joutuu tarttumaan toimeen eli kiristämään rahapolitiikkaa.
Kroatia liittyi euroalueeseen tammikuun alusta alkaen. Sen keskuspankin pääjohtaja Boris Vujčić oli torstaina ensimmäistä kertaa mukana neuvoston kokouksessa.
Lue lisää:
Toinen tärkeä linjaus: Valtionvelat
Voit keskustella aiheesta 3.2. klo 23 saakka.
Lue lisää Suomen velkatilanteesta: