Turvakamerakuva näyttää, miten Venäjän sotilaat marssivat lastenkotiin Ukrainassa Venäjän miehittämän Hersonin kaupungin lähellä.
Venäjä on kaapannut arviolta useita tuhansia ukrainalaislapsia valtaamiltaan alueilta ja antanut lapsia venäläisille perheille. Järjestelmällistä toimintaa johtaa Vladimir Putinin presidentinhallinto.
Pakkosiirrot miehitysalueilta ovat sotarikoksia ja rikkovat räikeästi lasten oikeuksia.
YK oli jo syksyllä huolissaan Venäjän tekemistä lapsikaappauksista. Ongelmana on edelleen se, että Venäjä ei suostu antamaan juuri mitään tietoja lapsista, YK:n pakolaisvaltuutettu sanoi tammikuun lopussa.
Yle keräsi useita kuvallisia todisteita siitä, mitä Venäjä tekee ukrainalaislapsille. Osa toiminnasta tapahtuu Suomen rajan läheisyydessä.
Venäjä vie lapsia paitsi lastenkodeista myös suoraan vanhempien käsistä. Näin on käynyt myös Ylen tapaamalle ukrainalaiselle yksinhuoltajaisisälle.
Venäjän miehitysjoukot erottivat Jevhen Meževoin ja hänen kolme alakouluikäistä lastaan viime huhtikuussa tarkastuspisteellä lähellä perheen kotikaupunkia Mariupolia.
Meževoi joutui tarkastuspisteeltä suodatusleirille useiksi viikoiksi. Näillä vankileireillä Venäjä etsii kuulustelujen ja kidutuksen avulla ihmisiä, joita se pitää epäilyttävinä.
Tällä videolla Jevhen Meževoi kertoo, mitä hän sai tietää lastensa kohtalosta vapauduttuaan vankileiriltä. Venäläismiehittäjien mukaan lapset oli lähetetty kauas Venäjälle.
Meževoi sai myöhemmin puhelun pojaltaan, joka vahvisti, että hän ja muut perheen lapset ovat todellakin Venäjällä Moskovassa. Siellä lapsille oli kerrottu kaksi vaihtoehtoa: he päätyvät joko venäläiseen perheeseen adoptiolapsiksi tai lastenkotiin.
Palaamme Meževoin kertomukseen tämän jutun lopussa.
Tämä video kertoo, miten Venäjä välittää ukrainalaisia lapsia venäläisille perheille.
Yle ei näytä kuvia Venäjän hallussa olevista lapsista tunnistettavasti, sillä he ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Heidän voidaan arvioida joutuneen nykyiseen asemaansa vastoin omaa tai laillisten huoltajiensa tahtoa.
Presidentti Putin antoi toukokuussa asetuksen, jonka myötä lapsista voidaan tehdä pikareittiä Venäjän kansalaisia. Näin he voivat jäädä lain mukaan perheille.
Marija Lvova-Belovan mukaan lapsia ei varsinaisesti adoptoida vaan sijoitetaan pysyvästi perheisiin. Venäläiset propagandalähteet puhuvat silti usein adoptiosta.
Venäjän kaappaamien lasten tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Etyjin mukaan Venäjä oli jo kesäkuun loppuun mennessä vienyt yli 2000 lasta. Ukrainan viranomaisten tiedossa on yli 16 000 lasta, jotka on pakkosiirretty Venäjälle perheineen tai yksin.
Ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö Magnolia kertoo Ylelle, että lapsia on joutunut Venäjän käsiin esimerkiksi tulituksessa tai pommituksissa, joissa toinen vanhemmista on kuollut.
Magnolian mukaan venäläisviranomaiset eivät kutsu osaa lapsia näiden omilla nimillään vaan ovat vaihtaneet niitä. Se vaikeuttaa lasten jäljittämistä.
Myös Venäjän kaappaamilla lastenkotien lapsilla on usein elossa olevia vanhempia ja sukulaisia.
Ukrainan lastenkodit ovat olleet Venäjän erityisen huomion kohteena hyökkäyssodan alusta lähtien.
Yle sai haltuunsa valvontakamerakuvaa viime kesältä, jolloin Venäjän joukot vielä miehittivät Hersonin kaupunkia. Video näyttää, miten venäläiset sotilaat tunkeutuivat lastenkotiin kaupungin lähellä sijaitsevassa Stepanivkan kylässä.
Loppusyksystä Venäjä vetäytyi Hersonin alueelta. Tuolloin Venäjä vei Ukrainan paikallisviranomaisten mukaan ainakin tuhat lasta alueen laitoksista.
Myös venäläisviranomaiset kertoivat samoihin aikoihin ottaneensa alueelta mukaansa lähes sata pientä orpoa ja vammaista lasta.
Stepanivkan lastenkodin henkilökunnan piilottamat lapset pelastuivat siirroilta.
Miksi Venäjä vie Ukrainasta lapsia? Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan yksi syy on lasten venäläistäminen.
Tästä todisteena ovat lasten ”lomaleirit”, joille Venäjä on siirtänyt ukrainalaislapsia lyhyemmiksi ajanjaksoiksi.
Löysimme tällaisen lastenleirin aivan Suomen läheltä Terijoelta. Venäjän mukaan leirille tuotiin kesän aikana 1600 ukrainalaislasta Mariupolista. Leirejä on ollut myös syksyllä ja talvella.
Alla oleva video näyttää, mitä lapsille tehdään leireillä. Kuvamateriaali on Venäjän sotapropagandaa, jota ovat julkaisseet Pietarin kuvernööri ja venäläinen paikallismedia Telegramissa.
Venäläisistä propagandalähteiden mukaan leirit kestävät viikon tai pari. Mistään ei käy ilmi, minne koululaiset palaavat leireiltä.
Mariupol tuhoutui pahoin sodan alussa. Merkittävä osa sen asukkaista pakeni tai pakkosiirrettiin Venäjälle.
Ylen tapaan myös avointen lähteiden tiedusteluun erikoistunut Sam Houston Yhdysvalloista on löytänyt mariupolilaisten lasten keskittymän kahdesta Terijoen leirikeskuksesta.
Houston opiskelee parhaillaan kansainvälistä politiikkaa Georgetownin yliopistossa Washingtonissa. Aikaisemmin hän on työskennellyt Yhdysvaltain armeijan tiedustelussa.
Hän arvioi kurssityössään, että suunnitelmissa voi olla lasten vieminen takaisin kotikaupunkiin sen jälkeen, kun heidät on manipuloitu uskomaan Venäjän propagandaa.
– Venäjän kannalta on järkevää palauttaa heidät Mariupoliin, sillä silloin kaupungista tulee venäläinen ja vahvemmin osa Venäjää, sanoo Houston Ylelle videohaastattelussa.
Myös Helsingin yliopiston Venäjään erikoistunut tutkimusjohtaja arvioi, että lasten siirrot liittyvät miehitettyjen alueiden venäläistämiseen.
– He yrittävät tehdä ukrainalaisista venäläisiä. Se onnistuu sitä paremmin, mitä nuorempia he ovat, sanoo Judith Pallot Aleksanteri-instituutista Ylen puhelinhaastattelussa.
Pallotin mukaan Venäjä siirtää ukrainalaisia venäläistettäviksi Venäjälle ja tuo tilalle venäläisiä. Samalla se tuo miehitysalueelle Venäjän lait ja venäläisiä virkamiehiä ja opettajia.
Ukrainalaisia Venäjä pakkosiirtää Pallotin mukaan syrjäseuduille, joissa väestö vanhenee ja vähenee.
Venäjä siirtää miehitysalueilta myös kokonaisia perheitä lapsineen. Venäjä kertoi elokuussa, että se on ”evakuoinut” 3,5 miljoonaa ihmistä, joiden joukossa on yli 550 000 lasta.
Pakkosiirrot miehitetyiltä alueilta ovat aina sotarikoksia kansainvälisen lain mukaan. Jos lasten pakkosiirtojen tarkoituksena on tuhota jokin ihmisryhmä, kyse on kansanmurhasta.
Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty pitää Venäjän pakkosiirtoja sotarikoksina ja mahdollisina rikoksina ihmisyyttä vastaan.
Ukrainan pääsyyttäjä tutkii lapsikaappauksia mahdollisena kansanmurhana.
Koska Venäjä pyrkii tuhoamaan lasten ukrainalaisen identiteetin, kyse on nimenomaan kansanmurhasta, sanoo myös Magnolia-järjestön asiantuntija.
– Se ei ole helppoa varsinkaan vanhempien ukrainalaisten lasten osalta. He muistavat, mitä on tapahtunut. Osa lasten vanhemmista joutui venäläisten tappamiksi, Maryna Lypovetska sanoo.
Venäjän mukaan pakkosiirtoväitteet ovat mielikuvituksen tuotetta.
EU, Britannia ja Yhdysvallat ovat asettaneet lapsiasiainavaltuutettu Lvova-Belovalle pakotteita ukrainalaislasten kaappausten takia.
Entä mitä tapahtui jutussa alussa esiintyneelle ukrainalaisisälle, jolta venäläissotilaat ottivat lapset?
Jevhen Meževoi kertoo Ylelle, miten hän lähti hakemaan lapsiaan Venäjältä vapauduttuaan vankileiriltä. Reitin Moskovaan hän selvitti muun muassa venäläisten vapaaehtoisten verkoston avulla.
Yle on nähnyt useita asiakirjoja, jotka tukevat isän kertomusta matkasta.
Meževoin lapset esiintyvät tällä videolla. Yle näyttää heidät tunnistettavasti, koska he ovat päässeet pois Venäjältä, toisin kuin Venäjän edelleen hallussa pitämät ukrainalaislapset.
Moskovassa Meževoi päätyi lapsiin erikoistuneen laitoksen Poljanan edustalle.
Ukrainan mukaan tuhansista Venäjälle viedyistä lapsista noin 300 on päässyt takaisin.
Yksinhuoltajaisän ja hänen lastensa elämä Latviassa on nyt kuin kenen tahansa sotaa paenneen perheen. Isä käy töissä autonosien kierrätysliikkeessä ja lapset ovat koulussa.
Hiljattain isä hankki vanhimmalle pojalleen koiran, joka on löytökoira. Se on hieman säikky.
Jevhen Meževoi arvioi saaneensa lapset takaisin Venäjältä siksi, että viranomaiset eivät uskoneet hänen saapuvan Moskovaan nopeasti.
– He eivät odottaneet, että saavuttaisin Moskovan kahdessa päivässä.
Meževoin poika yritti tavoitella ystäviään Poljanasta perheen päästyä Latviaan. Hänelle kerrottiin, että kaikki oli adoptoitu.
Katso A-studion keskustelu ukrainalaislasten kaappauksista maanantaina 13.2. klo 21. Studiossa tutkija Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista ja entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen.
TEKIJÄT
TOIMITTAJA: SIMO ORTAMO
TOIMITTAJA: SAANA UOSUKAINEN
DATAN KÄSITTELY: MIKKO POHJA
GRAAFIKKO: TIMO KALLIO
KUVAAJA LATVIASSA: GRIGORY VOROBJEV
VISUAALINEN TUOTTAJA: TATU BLOMQVIST
TUOTTAJA: PÄIVI KOSKINEN
TUOTTAJA: MARKO HIETIKKO
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 13. helmikuuta kello 23 asti.