Tutkija arvostelee hallituksen uusia suojelukohteita siitä, ettei niiden suojelu vaikuta luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.
Hallitus kertoi torstaina suojelevansa 30 000 hehtaaria valtion omistamaa Metsähallituksen maata. Suojelusta päätettiin lisätalousarvion yhteydessä.
Uusista luonnonsuojelukohteista vain noin puolet on varsinaista metsää. Toinen puoli koostuu lähinnä soista sekä harvapuustoisista kitu- tai joutomaista, joilla voimakas metsätalous ei ole mahdollista.
Lisäksi mukana on alueita, jotka kuuluvat jo valmiiksi suojeluverkosto Naturaan.
Ekologian tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistosta sanoo, että suurta osaa hallituksen listalle päätyneistä alueista ei käytännössä nytkään uhkaa mikään.
– Luonnonsuojelua pitäisi tehdä vaikuttavimmasta päästä. Jos suojellaan koko Sahara, eihän sillä ole sellaista merkitystä, kuin jos säästettäisiin alueita, joihin kohdistuu maankäyttöpaineita, Halme vertaa.
Maankäyttöpaineet ovat esimerkiksi hakkuita.
Uusia suojelukohteita on yhteensä 50. Tarkka kartta niistä on julkaistu hallituksen päätöksen yhteydessä. Kohteet voi katsoa myös tästä Ylen jutusta.
Erityisesti vihreät ovat kehystäneet päätöksen metsiensuojeluksi. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoi torstaina, että kyse on ”metsiensuojelun jättipotista”.
Myös vihreät kansanedustajat ovat viitanneet viesteissään erityisesti metsään.
Luonnonsuojelulaki ei estä kaivosten perustamista suojelualueelle
Panu Halmeen mukaan suojellut kohteet sisältävät metsien sijaan paljon soita sekä vähäpuustoisia vaaranlakia ja tuntureita.
Kohteet ovat Metsähallituksen talousmetsäpuolen hallinnassa. Ne ovat olleet kuitenkin kokonaan tai osittain talouskäytön ulkopuolella.
Halme ottaa esimerkiksi suon Käyrästunturilla Rovaniemellä.
– Siitä on tarkasti rajattu ulos kaikki, mihin voisi kohdistua maankäyttöpaineita. Heti rajatun alueen vieressä olisi ollut luontoarvoiltaan arvokasta metsää.
Halmeen mukaan soille ei ylipäänsä muuta uhkaa kuin kaivosteollisuus. Toisaalta uusi luonnonsuojelulaki ei estä kaivoksen perustamista suojelualueelle.
– Tämä päätös ei vie pois edes sitä merkittävintä maankäytön uhkaa, joka soita koskee, Halme sanoo.
Soiden lisäksi hallituksen suojelemiin alueisiin kuuluu metsää, joissa voimakas metsätalous ei olisi nytkään mahdollista.
Suojellusta alasta noin 18 000 hehtaaria koostuu Inarin metsistä, joista on jo nyt olemassa paikallisten paliskuntien eli poronhoitajien kanssa sopimus, että niitä ei hakata.
– Jos sanotaan, että kyseessä metsiensuojelun jättipotti, eikä iso osa ole metsää tai normaalin metsätalousuhan alla, onhan se harhaanjohtavaa.
Halmeen mukaan tärkein kysymys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta on Etelä-Suomen runsaspuustoisen ja hyväkasvuisen metsien suojelu.
Etelän metsien uhanalaiset lajit poikkeavat pohjoisen metsien lajiesta. Ilman suojelua niitä uhkaavat hakkuut lähes varmasti.
– Suomessa on tärkeintä, saammeko metsiä tarpeeksi suojeluun ja vielä Etelä-Suomesta.
Nyt suojelluista alueista vain kolmesataa hehtaaria on Nurmeksen eteläpuolella, Halme laskee.
Hän sanoo, että hallituksen listalla on luonnon kannalta hyviäkin kohteita. Monen suojelusta Metsähallitus ja luonnosuojelijat ovat kiistelleet vuosia. Tällainen kohde on esimerkiksi Oulujärven retkeilysaaret.
Halme pelkää, että kokonaisuudessaan nyt tehty suojelupäätös kärjistää keskustelua tulevaisuudessa. Seuraava keskustelu tullaan käymään sen perusteella, että mitä tähän saakka suojeltu.
– Luonnon kannalta kaikki on suojelu on hyvä asia, mutta en tiedä onko yhteiskunnan kannalta näin. Nyt tehdyt päätökset voivat vaikuttaa niin, että Etelä-Suomen lisäsuojelu jää tekemättä.
Muun muassa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kommentoi jo suojelupäätöstä Maaseudun tulevaisuudessa, että se ”vähentää painetta suojella valtion talouskäytössä olevaa maata sekä yksityisten metsänomistajien maita”.
Halme sanoo, että nyt valitut alueet näyttävät erikoisilta myös keskustan kannalta, sillä puolue on korostanut, että metsien suojelussa tulee edetä hehtaarien sijaan laatu edellä.
Tätä korosti esimerkiksi ympäristövaliokunnan puheenkohtaja, keskustan Hanna Kosonen A-studiossa muutama viikko sitten.
– Tästä näkökulmastakin ratkaisu on kummallinen, koska suojeluarvojen kannalta tärkempiä kohteita mahtuu mukaan vähän, Halme sanoo.
Ministeri Ohisalo vastaa kritiikkiin
Ministeri Maria Ohisalo myöntää, että suojelupäätöksiä koskevassa viestinnässä epäonnistuttiin.
– On selvää, että olisi voinut olla tarkempi, että suojellut alueet ovat pääosin metsäisiä maita ja soita, Ohisalo sanoo Ylelle.
Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että alueet saatiin suojelun piiriin, vaikka moneen niistä ei kohdistukaan välitöntä uhkaa.
Ministeri sanoo saaneensa muun muassa saamelaisalueelta hyvää palautetta siitä, että määräaikaisesti suojellut paliskuntien alueet on nyt lopullisesti suojeltu.
Ohisalon mukaan listan alueista koosti Metsähallitus, mutta siitä keskusteltiin puolueiden kesken. Ohisalo korostaa, että ratkaisu on kompromissi.
– Jos vihreät olisi tehnyt ratkaisun yksin, hehtaareja olisi varmasti enemmän.
Vihreiden parista on kerrottu Ylelle myös, että tuore suojelupäätös oli korvaus siitä, että keskusta teki heikennyksiä hallitusohjelmassa päätettyyn luonnonsuojelulakiin syksyllä.
– Aina kun on tilaisuus suojella, se käytetään. Tässä oli mahdollisuuksien ikkuna, jossa suojelua pystyttiin edistämään, Ohisalo kommentoi väitettä.
Hän huomauttaa, että kaikella suojelulla on kiire, sillä EU:n biodiversiittistrategia velvoittaa suojelemaan 30 prosenttia kaikista maa- ja merialueista.
Lue lisää:
Yli 50 metsää esitetään pysyvästi suojeltaviksi – katso, löytyykö oma marjametsäsi listasta
Näin keskusta ja oppositio muuttivat vihreille tärkeää luonnonsuojelulain esitystä
Valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja