Teollisuusliiton hallinto on hyväksynyt neuvottelutuloksen Teknologiateollisuuden työnantajien ja Kemianteollisuuden kanssa. Teknologiateollisuuden työnantajien hallitus hyväksyi ratkaisun omalta osaltaan jo aiemmin viikonlopun aikana.
Sopimukset ovat kaksivuotisia ja niiden kustannusvaikutukset ovat yhteensä 7,0 prosenttia.
Neuvottelutuloksen tultua hyväksytyksi Teollisuusliiton aiemmin ilmoittamat työtaistelutoimet peruuntuvat.
Tänä vuonna palkat nousevat teknologiateollisuudessa 3,5 prosenttia yleiskorotuksella sekä 400 euron kertaerällä. Sopimuksen kustannusvaikutus kuluvan vuoden osalta on 4,5 prosenttia.
Ensi vuonna palkat nousevat 2,0 prosenttia yleiskorotuksella sekä 0,5 prosenttia työnantajan jakamana eränä. Sopimuksen kustannusvaikutus ensi vuodelle on siis 2,5 prosenttia.
Kemianteollisuudessa kustannusvaikutus on sopimuskauden osalta sama 7 prosenttia, mutta rakenne palkankorotuksissa on erilainen. Ensimmäisen vuoden osalta kemianteollisuuden palkankorotukset ovat pienempiä kuin teknologiateollisuudessa, mutta toisen vuoden osalta suurempia.
Kemianteollisuudessa palkat nousevat vuonna 2023 2,2 prosentin yleiskorotuksella. Sen lisäksi maksetaan 400 euron suuruinen kertaerä maaliskuussa ja toinen 400 euron kertaerä kesäkuussa. Vuonna 2024 palkkoja korotetaan 3,3 prosentin yleiskorotuksella ja 0,2 prosentin yrityskohtaisella erällä.
Palkat laahaavat korotuksista huolimatta inflaation perässä todennäköisesti tämänkin vuoden osalta. Suomen Pankki ennustaa inflaatioksi tänä vuonna 5,0 prosenttia ja ensi vuodeksi 1,6 prosenttia.
Sopimuksen syntymisen odotetaan vauhdittavan muitakin neuvotteluita
Laukkaava inflaatio on vaikeuttanut elokuusta asti jatkuneita neuvotteluita. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kuvailee palkankorotuksia suurimmiksi 15 vuoteen, mutta hän sanoo myös, että sopimuksella ei tästä huolimatta saada inflaation vaikutuksia kursittua kasaan.
Aallon mukaan Teollisuusliiton hallituksessa sopimuksesta käytiin kriittistä keskustelua, mutta myös todettiin, että vallitsevissa yhteiskunnallisissa oloissa on järkevää, että sopimus saadaan tehtyä.
– Yhteiskunnallinen tilanne on siinä mielessä haastava, että on sota naapurimaassa ja muita tekijöitä, niin ajattelimme, että on parempi tässä vaiheessa saadaan työmarkkinarauhaa omalta osaltamme vahvistettua.
Päänavaajana pidetyn sopimusneuvottelun jumittaessa myöskään muilla aloilla neuvottelut työehdoista eivät ole edenneet. Sopimusten tullessa hyväksytyksi voidaan odottaa, että suma purkautuu ja sopimuksia alkaa syntyä.
On todennäköistä, että myös muiden alojen palkkaratkaisuissa tullaan seuraamaan teknologiateollisuuden viitoittamalla tiellä.
Kunta-alalle keväällä solmitun sopimuksen mukaisesti kunta-alan työntekijöiden palkat ovat kytköksissä vientialojen ratkaisuun. Kunta-alan työntekijöiden olisi tarkoitus saada vientialojen keskiarvoa korkeammat palkankorotukset.
Aalto arvoi, että kunta-alalle olisi tulossa 2,6 prosentin lisäkorotukset jo sovitun 1,9 prosentin päälle Teollisuusliiton sopimuksen ansiosta.
Teknologiateollisuuden työnantajien Jarkko Ruohoniemi kuvailee sopimusta kalliiksi, mutta sen vaikutukset kustannuskilpailukykyyn voidaan arvioida hänen mukaansa tarkemmin vasta myöhemmin.
– Jos taloudessa kaikki menee hyvin, niin tämä on kustannuskilpailukyvyn kannalta ihan ok lopputulos, mutta kaikki riskit mitä taloudessa tällä hetkellä nähdään, ovat negatiivisia, Ruohoniemi sanoo.
Kemianteollisuuden johtaja Minna Etu-Seppälä kuvailee lopputulosta ”olosuhteisiin nähden siedettäväksi”. Hänen mukaansa työmarkkinoiden neuvottelukulttuurista olisi hyvä käydä keskustelua sovun syntymisen jälkeen.
– En pitänyt järkevänä sitä, että mentiin lakkoihin asti, mutta ehkä isossa kuvassa oli päätetty toisin. Lakothan eivät koskaan paranna yhteistyötä ja henkeä, Etu-Seppälä sanoo.
Työriitaa ratkottu myös Bulevardilla
Työriitaa on ratkottu myös Bulevardilla valtakunnansovittelijan toimistolla. Teollisuusliitto on aiemmin hylännyt sovintoesityksen, jonka valtakunnansovittelija laati viime viikolla työehtoriidan ratkaisemiseksi.
Ratkaisussa palkat olisivat nousseet kahdessa vuodessa 6,6 prosenttia. Teollisuusliitto ei ollut tyytyväinen palkankorotuksen tasoon, eikä sen muotoon.
Työnantaja olisi voinut kohdentaa osan palkankorotuksista parhaaksi katsomallaan tavalla, mikä olisi tarkoittanut sitä, että palkansaajista olisi jäänyt ilman korotuksia.
Tämä ei Teollisuusliitolle käynyt, koska korkea inflaatio rokottaa kaikkien palkansaajien ostovoimaa tällä hetkellä. Teknologiateollisuuden työnantajille sovintoesitys olisi käynyt.
Voit keskustella aiheesta 6.2. kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta: