Raskaana oleva tai synnyttänyt saa Suomessa hyvin vaihtelevasti tietoa virtsankarkailusta tai apua siihen. Virtsankarkailulla ja sen hoitamattomuudella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Kotkalainen Tuulia Rikkola synnytti lapsensa vuosina 2018 ja 2020. Hän muistelee, että neuvolassa ei puhuttu lantionpohjan lihaksista tai virtsankarkailusta mitään. Rikkola etsi tietoa netistä ja jumppasi lantionpohjan lihaksensa kuntoon itsekseen.
– Kyllä neuvolassa olisi ollut hyvä puhua noista asioista. Vaikka itse luin asiasta muualta, kaikki eivät lue.
Parhaiten virtsankarkailuvaivoissa auttaisi lantionpohjaan erikoistunut fysioterapeutti.
Lantionpohjan fysioterapeutin palvelut ovat pääosin yksityisiä, eikä kaikilla ole varaa maksaa käyntejä itse. Aiemmin fysioterapiaan on voinut saada Kela-korvauksen lääkärin lähetteellä, mutta vuoden alusta lähtien korvausta ei ole enää saanut säästöjen vuoksi.
Synnyttämisen jälkeinen virtsankarkailu voi huonontaa elämänlaatua yllättävän paljon elämän eri osa-alueilla. Katso lyhyeltä videolta, mitä kaikkea virtsankarkailusta voi seurata:
Voi tulla keski-ikäisenä vastaan
Terveystieteiden tohtori, erityistason seksuaaliterapeutti ja fysioterapeutti Minna Törnävä kertoo, että alueelliset erot ovat suuria sen suhteen, saako neuvolasta apua virtsankarkailuun ja tietoa sen ennaltaehkäisystä.
Synnytyksen jälkeinen virtsankarkailu Törnävän mukaan on yleensä väliaikaista. Pissaa saattaa lirahtaa housuun vaikka nauraessa tai yskäistessä.
– Se liittyy synnytyksen jälkeiseen hormonaaliseen löysyyteen ja siihen, että estrogeenitasot ovat alhaalla. Limakalvot ovat ohentuneet virtsaputken alueella, ja siksi virtsaputken sulkupaine vähenee.
Tutkimusten mukaan noin viidesosalla alateitse synnyttäneistä on ponnistusvirtsankarkailua vielä vuosi synnytyksen jälkeen. Synnytys voi muistuttaa itsestään myös vasta keski-iässä, kun vaihdevuodet alkavat ja hormonitoiminta muuttuu taas.
Lievän virtsankarkailun hoito ei yleensä ole rakettitiedettä – pelkkä lantionpohjan lihasharjoitus voi auttaa. Lantionpohjan lihakset kannattelevat lantion elimiä ja tukevat virtsaputken ja peräaukon sulkeutumista – eli muun muassa pidättävät pissaa.
Minna Törnävä on ollut mukana laatimassa naisten virtsankarkailun Käypä hoito -suositusta, jonka mukaan lantionpohjan lihasharjoittelun tulisi olla osa normaalia raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä neuvolatoimintaa.
Myös esimerkiksi Hoitotyön tutkimussäätiön suositusten mukaan liikunta ja ohjeiden mukainen lantionpohjan lihasten harjoittelu vähentävät synnytyksen jälkeistä virtsankarkailua ja virtsankarkailuoireiden vakavuutta. Ne myös auttavat ennaltaehkäisemään vaivoja niillä, joilla ei ole oireita.
Fysioterapiaa ei tarjota kaikille
Helsinkiläiset ovat onnekkaita: jokaisella synnyttäneellä on mahdollisuus osallistua synnyttäneiden perhevalmennusryhmään Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Näin ei ole läheskään kaikilla alueilla.
Suomen Akatemian yliopistotutkija Tiina Vaittisen mukaan tilanne on monin tavoin epätasa-arvoinen. Vaittinen tutkii yhdessä tutkijatohtori Anna Rajalan kanssa synnytyksen aiheuttaman inkontinenssin vaikutuksia kansantalouteen.
Rikkaat voivat ostaa itselleen hoitoa ja varattomat jäävät ilman. Neuvolassakin toinen saa paljon enemmän tietoa ja apua kuin toinen.
– Onhan se arvovalinta, huolehditaanko niiden ihmisten ruumiillisesta hyvinvoinnista, jotka ovat vastuussa väestön uusintamisesta. Ja samalla ihan jatkuvasti surkutellaan tätä väestön pienenemistä. Ehkä tämä olisi asia, johon pitäisi oikeasti kiinnittää huomiota, Vaittinen kertoo.
Yhteinen asia puuttua
Tiina Vaittinen toivoisi neuvolaan ammattitaitoisen terveydenhoitajan lisäksi asiantuntijoita, jotka tuntevat raskaana olevan kehon – kuten kätilöitä ja erikoistuneita fysioterapeutteja. Myös palvelusetelit fysioterapiaan auttaisivat.
Fysioterapeutti Minna Törnävä on samaa mieltä.
– Tämä on terveysalan ammattilaisten yhteinen asia puuttua. Pelkästään moniammatillinen täydennyskoulutuskin helpottaisi tätä tilannetta.
Virtsankarkailu on myös hyvin vaiettu aihe, ja asia tulee näkyviin arjessa lähinnä tv-mainoksissa, joissa yksinomaan naiset käyttävät pikkuhousunsuojia ja piilottavat ongelmansa muilta.
– Kahvipöytäkeskusteluissa ei tuoda tätä esille. On helpompi puhua siitä, että nenä vuotaa kuin siitä, että alapää falskaa, Törnävä sanoo.
Lisätty tieto Hotuksen suosituksesta 16.2. kello 8.54.