Nigeria valmistautuu parhaillaan ensi viikon lauantaina pidettäviin vaaleihin, joissa maalle pitäisi valita presidentti ja uusi parlamentti.
Asiassa on yksi pieni mutta.
– Ei pidetä mitään vaaleja! Nigerian vaaleja ei sallita Biafran alueella vuonna 2023. Tähän täytyy osallistua jokaisen biafralaisen, pauhaa lahtelainen Simon Ekpa kotinsa keittiössä tietokoneen kameralle.
Hänen puheensa saa noin 800 000 näyttökertaa pikaviestipalvelu Twitterissä.
Ekpa johtaa Suomesta käsin Nigeriassa toimivaa separatistiryhmää, joka pyrkii muodostamaan maan kaakkoisosaan itsenäisen Biafran valtion.
Hän kertoo määräävänsä IPOB-separatistiryhmää ja sen aseellista siipeä Eastern Security Networkia, jota hän kutsuu itsepuolustusjoukoksi.
Yle on vierailut Kaakkois-Nigeriassa ja pystyy vahvistamaan, että Ekpalla on alueella vaikutusvaltaa. Arviot hänelle uskollisten asemiesten määristä kuitenkin vaihtelevat suuresti, sadoista kymmeniintuhansiin ja hänen täsmällinen asemansa separatistiryhmissä on todentamatta.
Kaakkois-Nigeriassa miljoonat ihmiset ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana osallistuneet Ekpan määräämiin protesteihin, joilla vastustetaan maan keskushallintoa.
Monet Ylen haastattelemat paikalliset asukkaat kuitenkin sanovat, että he ovat noudattaneet Ekpan määräämiä ulkonaliikkumiskieltoja pelosta – eivät vapaasta tahdostaan.
Ekpalla on Suomen kansalaisuus, eikä hänen yhteiskunnallinen vaikuttamisensa rajoitu Nigeriaan. Ekpa on kokoomuksen jäsen ja toimii Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan jäsenenä.
Viime vuoden aluevaaleissa hän oli ehdolla Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, mutta jäi kuitenkin valitsematta.
Ekpa ei näe ristiriitaa siinä, että hän suomalaisena poliitikkona yrittää estää vaalien järjestämisen ulkomailla.
– Nigerian vaalit eivät ole samanlaiset kuin Suomen vaalit. Siellä tuomioistuin voi muuttaa tuloksen kuinka haluaa. Eivät ne ole mitkään reilut vaalit, Ekpa sanoo.
Asukkaat pelkäävät väkivaltaa
Kaakkois-Nigerian separatistialueella Biafrassa asuu yli 20 miljoonaa ihmistä. Siellä Ekpa on tunnettu ja osin myös pelätty hahmo.
Hänen johtamiensa joukkojen väitetään uhkailevan ihmisiä, jotka eivät noudata joka maanantaista ulkonaliikkumiskieltoa. Verkossa kiertää video, jossa tuntematon asemies komentelee alueen ihmisiä: Pysykää kotonanne. Teitä on varoitettu!
– Pysymällä sisätiloissa ihmiset lähettävät Nigerialle viestin, että te ette voi hallita meitä. Se on väkivallatonta vastarintaa, Ekpa selittää protestien tarkoitusta.
Ekpan julistamaa ulkonaliikkumiskieltoa uhmannut torikauppias ammuttiin joulukuun alussa Enugun kaupungissa. Tekijää tai tekijöitä ei ole saatu oikeuden eteen, mikä ei ole Nigeriassa poikkeuksellista.
Ekpa kiistää jyrkästi väitteet siviileihin kohdistuneesta väkivallasta.
– Kyse on mustamaalaamisesta. Jos jollekin sattuu jotain, se yritetään laittaa heti meidän viaksi. Väitetään, että uhkailen ihmisiä pysymään kotona. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa, Ekpa sanoo.
Hän painottaa, että siviilit ovat täysin eri asia kuin Nigerian keskushallinnon sotilaat.
– Hyväksyn väkivallan Nigerian hallituksen joukkoja kohtaan. Kyse on itsepuolustuksesta. He hyökkäävät jatkuvasti meitä kohtaan ja ovat tehneet lukuisia sotarikoksia. Meidän on pakko puolustautua, Ekpa perustelee.
Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Nigerian turvallisuusjoukkojen tiedetään kohdistaneen väkivaltaa rauhanomaisiin mielenosoittajiin ja muihin siviileihin. Myös separatistit käyttävät väkivaltaa ja heidän on raportoitu iskeneen muun muassa paikallisiin poliisiasemiin. Näiden osapuolten lisäksi alueella toimii lukuisia rikollisjoukkioita.
Yhteensä 287 ihmistä tapettiin Kaakkois-Nigeriassa viime vuoden alkupuoliskolla, käy ilmi tutkivaa journalismia tukevan ICIR-keskuksen selvityksestä.
Yhteistä näille väkivaltaisuuksille on, että tekijöitä saadaan harvoin oikeuden eteen ja tuomiolle. Täysin kiistatonta onkin lähinnä se, että Biafrassa ihmisiä kuolee ja alueen turvallisuustilanne on heikko.
Yleisurheilu toi Suomeen
Länsi-Afrikassa sijaitseva Nigeria on Britannian entinen siirtomaa ja mantereen väkirikkain valtio. Arviolta 230 miljoonan asukkaan Nigeria on myös etnisesti hyvin hajanainen ja epävakaa maa.
Maan kaakkoisosassa sijaitsee igbo-kansan asuttama Biafran alue. Tämä pääosin kristityistä koostuva etninen ryhmä on pitkään vastustanut Nigerian keskushallintoa, joka on perinteisesti ollut muslimien käsissä.
Alueella käytiin 1960-luvun lopulla verinen sota. Biafran valtio jäi lyhytikäiseksi kokeiluksi, joka päättyi nälänhätään ja antautumiseen Nigerian asevoimille tammikuussa 1970.
Kuuntele lisää aiheesta:
Simon Ekpa syntyi Biafrassa vuotta 1985 Nygo Ohaukwun kylässä. Hänen äitinsä kuoli pojan ollessa hyvin pieni ja hän kasvoi sukulaisten huomassa.
Yleisurheilu oli Ekpan matkalippu Eurooppaan. Vuonna 2005 parikymppinen nuorukainen pinkoi sata metriä 10,3 sekuntiin. Se on lujaa.
Ekpa edusti Nigeriaa naapurimaa Kamerunissa järjestetyissä kilpailuissa ja pian tuli kutsu lähteä harjoittelemaan Britanniaan. Asuessaan Manchesterissa suomalainen valmentaja kiinnitti huomiota Ekpan lahjoihin ja vuonna 2007 sprintteri suuntasi Lahteen urheilemaan.
– Täällä kaikki vaikutti toimivan, Ekpa muistelee ensivaikutelmiaan Suomesta.
Pohjolassa Ekpa opetteli ensitöikseen suomen kielen. Saatuaan kansalaisuuden alokas Ekpa astui armeijan harmaisiin Lahden Hennalassa. Löytyi vaimo ja työ. Lapsikin syntyi.
Ekpan elämä voisi olla oppikirjaesimerkki hyvästä kotoutumisesta uuteen kotimaahan. Samaan aikaan Ekpa ei koskaan lakannut seuraamasta vanhan kotimaansa asioita.
– Yhteys vanhaan maahan ei katkennut, koska olin elänyt Biafrassa kuitenkin niin pitkään. Täältä käsin alkoi näkemään monet vanhan maan ongelmat vielä selvemmin, Ekpa kuvailee.
– En tiedä Suomea parempaa paikkaa. Täällä kaikki osallistuvat yhteiskuntaan ja laki on kaiken perusta. Nämä asiat pitäisi nyt tuoda Biafraan, oikeusapua tarjoava yrittäjä jatkaa.
Liikkeen johtaja vangittiin
Vuonna 2019 Ekpan kiinnostus Biafraa kohtaan muuttui aktivismiksi. Ekpa osallistui tuolloin Saksassa järjestettyyn igbo-kansan konferenssiin.
Hän väittää siellä ryhtyneensä puolustamaan erästä Nigerian keskushallintoon kytköksissä ollutta miestä, jonka kimppuun oli käyty kokouksen yhteydessä.
– Vaikka ollaan eri mieltä, en hyväksy väkivaltaa. Pitää olla mahdollista olla eri mieltä. Tämä oli se asia, joka sitten nosti minut valokeilaan ja liikkeen johdon tietouteen.
Indigenous People of Biafra (IPOB) -separatistiliikkeen johtaja on brittiläis-nigerialainen Nnamdi Kanu. Nigerian tiedustelupalvelun agentit kaappasivat Kanun vuonna 2021 Keniasta ja toivat hänet vankeuteen Nigeriaan.
Sen jälkeen Ekpa sanoo ottaneensa itselleen johtajan roolin liikkeessä. Ekpan mukaan tämä on tapahtunut Kanun hyväksynnällä.
Ekpa sanoo pitävänsä yhteyttä Kanuun hänen asianajajansa kautta. Todisteena asemastaan hän esittää Ylelle kuvan asiakirjasta, jonka alkuperästä ei voi olla varmuutta.
Nigerialainen tuomioistuin määräsi Kanun viime vuonna vapautettavaksi, mutta näin ei ole vielä tapahtunut.
– Jos Kanu vapautuu, liike on totta kai edelleen hänen johdossa. Toki sillä edellytyksellä, ettei hän ole muuttanut vankeudessa linjaansa, Ekpa pohtii.
Kaikki kansainvälisessä IPOB-järjestössä eivät Ylen haastattelujen perusteella hyväksy Ekpan johtajuutta. Hänen todellista asemaansa Nigerian terroristijärjestöksi luokittelemassa IPOB:ssa on vaikea aukottomasti todentaa.
Ekpa itse kehottaa katsomaan, mitä Biafrassa tapahtuu. ”Istumalakot” jatkuvat, vaikka maan virallinen johto vastustaa niitä.
– Voi kysyä kumpi siellä hallitsee. Kuvernööri vai minä? Ekpa hymähtää.
Nigeria vaatii Suomelta toimia
Nigerian hallitus on huolestunut Ekpan kasvavasta vaikutusvallasta.
– Tällä herrasmiehellä on paljon seuraajia. Ja kun hän antaa ohjeita, seurauksena on tuhoa heti seuraavana päivänä, Nigerian ulkoministeriön edustaja Zubairu Dada kommentoi tiistaina Businessday-verkkolehdelle.
Nigerian ulkoministeriö on keskustellut asiasta lukuisia kertoja Suomen Nigerian-suurlähettiläään Leena Pylvänäisen kanssa.
Tällä viikolla Nigeria halusi tapaamiseen paikalle median ja asiasta päätettiin tehdä julkinen.
– Nigeria vaatii Suomea lopettamaan Ekpan toiminnan, suurlähettiläs Pylvänäinen kiteyttää tapaamisen annin.
Suomessa kansalaisilla on laaja sananvapaus ja poliittinen aktivismi on sallittua. EU tai Yhdysvallat eivät ole määritelleet Ekpan luotsaamaa järjestöä terroristiorganisaatioksi.
Suurlähettiläs huomauttaa, ettei ole diplomaatin tehtävä selvittää, onko Suomen kansalainen mahdollisesti syyllistynyt rikokseen vaatiessaan vaalien boikotointia ja tukiessaan separatismia.
– Toimivaltainen viranomainen on tässä Suomen poliisi ja tieto on heille kulkenut. He ovat kyllä tästä tilanteesta hyvin tietoisia, Pylvänäinen sanoo.
Suurlähettilään mukaan Ekpan ajamat vaaliboikotit eivät ole jotain, mitä Suomi valtiona tukee.
– Turvalliset ja rauhalliset vaalit koko Nigerian alueella ovat Suomen ja EU:n tavoite, jota on myös tuettu vahvasti.
Voi olla, että tämä tavoite jää toteutumatta.
Ekpan mukaan vaalien sijasta edessä on taistelu ja lopputuloksena itsenäinen Biafran valtio.
– Tätä hetkeä on odotettu pitkään, Ekpa sanoo lahtelaisen kotinsa sohvalta.