Stadin ammattiopiston opiskelijat Viivi Laukkanen, 22, ja Nora Al-Sarkhi, 25, muistavat, kun viimeksi vastasivat kouluterveyskyselyyn.
He ovat tehneet niin jo monta kertaa koulu-urallaan. Kysymyksiä oli viimeksi, vuonna 2021, muun muassa unesta, ravinnosta, päihteistä ja siitä, miten arjessa menee.
Vaikka kaksikko on suurimmaksi osaksi tyytyväinen kyselyyn, myös kritiikkiä löytyy.
– Siellä on liikaa nuoria ei-kiinnostavia kysymyksiä, kuten nukutko ja syötkö tarpeeksi. Pitäisi olla enemmän nuoren vointia, mieltä ja mielialaa koskevia kysymyksiä, Laukkanen sanoo.
Pian koululaisten on taas aika vastata. Kyselyyn vastaavat koko maan kaikki 4.-, 5.-, 8.- ja 9.-luokkalaiset sekä toisen asteen 1. ja 2. vuoden opiskelijat.
Syksyllä tiedotusvälineet tekevät kyselyn tuloksista uutisia, kuten ovat tehneet vuodesta 1996 alkaen. Viimeksi vuonna 2021 muun muassa Yle kertoi kouluterveyskyselyn jälkeen, että korona-aika koetteli erityisesti tyttöjen jaksamista.
Kouluterveyskyselyn järjestää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Nyt kyselyn isä – sen perustaja ja kehittäjä – lääketieteen tohtori, emeritusprofessori Matti Rimpelä on turhautunut. Hän haluaisi, että koko kysely lopetettaisiin.
– On energian ja aineiston hukkaamista, että kysymme samoja asioita kymmeniltä tuhansilta nuorilta. Sama tieto saataisiin paljon tarkemmin muutamilta tuhansilta nuorilta, Rimpelä sanoo Ylen haastattelussa.
Hänen mukaansa kysely ei anna tällä hetkellä kuvaa todellisuudesta, vaan siitä on tullut mielipidetiedustelu, joka ei kerro mitään. Se antaa näennäistietoa, Rimpelä sanoo.
– Ei kukaan tee vaalien alla puolueiden kannatusmittauksia niin, että tehdään sadantuhannen henkilön kysely.
Rimpelän mielestä kouluterveyskysely on joka suhteessa historiallinen jäänne, jota tehdään tavan takia.
– Kysely tehdään vain, koska se näennäisesti tuottaa THL:lle lisäarvoa. Koska he saavat kyselystä numeroita ja niistä voi tehdä uutisia. Silloin on mielikuva, että tehdään jotain hyödyllistä.
Kysely tehtiin kunnille ja kouluille
Matti Rimpelä toimi aikoinaan kyselyn kehittäjänä, ja se oli hänen ideansa.
THL:ää edeltäneen Stakesin tutkimusprofessorina hän matkusti työkseen pitkin Suomea ja esitteli kyselyn tuloksia. Nyt Rimpelä on eläkkeellä, on ollut vuodesta 2010 alkaen.
Kouluterveyskysely lähti ensin pienestä kokeilusta 1990-luvulla. Se laajeni nopeasti, kun kunnat innostuivat tekemään hyvinvointipoliittisia suunnitelmia. Tähän tarpeeseen kysely syntyi.
Ja kun kunnat innostuivat kyselyn tuloksista, siihen lisättiin vähitellen aihealueita: miten liikut, tupakoitko, kiusataanko sinua koulussa, saatko tukea.
Rimpelän mukaan kouluterveyskysely oli aikansa sosiaalinen innovaatio.
– Se oli uudistus, jota tarvittiin ja joka tuotti tietoa sen aikaisilla välineillä.
Pikkuhiljaa Rimpelän mukaan on unohtunut, että kyselyn alkuperäinen idea oli tuottaa tietoa kouluille ja kunnille. Nyt se ei sitä enää tee. Kyselyyn on hänen mielestään tungettu mitä vain, mikä sattuu kulloinkin kiinnostamaan.
Sen ei koskaan ollut Rimpelän mukaan tarkoitus olla valtakunnallinen massakysely valtakunnallista tietoa varten.
Kyselyssä ei hänestä ole enää mitään järkeä. Se ei palvele kunnolla oikein ketään. Ei kouluja, eikä kuntia, muttei toisaalta valtakunnallista tietoakaan.
”Kyselyä toistetaan vain tavan takia”
Rimpelän mukaan kysely on paisunut siksi, että sen myötä Suomeen on saatu metodiikka, joka osataan ja jota vain toistetaan ja sinne tungetaan kaikkea, mikä milloinkin ketäkin kiinnostaa.
Hän sanoo, että valtakunnallista tietoa varten kysely pitäisi kohdentaa tarkemmin – tehdä kapeammin kohdistettuja kysymyksiä kaikille. Silloin tulos olisi myös luotettavampi.
– Tällainen massakysely ei ole tutkimuksellisesti järkevä. Eikä mitenkään muutenkaan. Se on kuin seksi vanhassa avioliitossa: toistetaan, mutta ei tiedetä enää, miksi.
Rimpelä kaipaa uusia tutkimustapoja
Kouluterveyskyselyn sijaan Rimpelä kehittäisi uusia tutkimusmetodeja. Sellaisia, joissa kouluille ja kunnille saataisiin kohdennetumpaa ja nopeampaa tietoa.
Rimpelän mukaan kouluterveyskyselyn takia kaikki sellainen on jäänyt Suomessa kehittämättä. Maailmalla sellaisia on kuitenkin jo tarjolla.
– Kun meillä on tätä näennäistietoa – saadaan prosenttilukuja näistä kouluterveyskyselyistä – niin ei ole investoitu vakavasti otettaviin tutkimuksiin. Tietoa ei ole siis kerätty.
Käytännössä Suomessa on jäänyt Rimpelän mielestä oikeaa tietoa saamatta kouluterveyskyselyn takia.
– Tekninen osaaminen ja välineet ovat kehittyneet. Se olisi jo nyt mahdollista, mutta meillä on keskitytty tämmöiseen näennäistietoon, ikään kuin toimivalla systeemillä.
Rimpelän mukaan erityisesti paljon puhuttava nuorten pahoinvointi ja nuorten mielenterveys sekä seksuaalinen hyväksikäyttö tarvitsisivat tarkempia tutkimuksia.
– Itsetuhoisuus, nuorten keskinäinen väkivalta, liikunta, mikä tahansa, mistä tarvitaan pitävää tietoa. Siihen tarvitaan tieteellisesti tehtyä tutkimusta, ei mielipidekyselyitä.
THL vastaa kritiikkiin
Kouluterveyskyselyn nykyinen kehittämispäällikkö Jenni Helenius THL:ssä on ihmeissään kritiikistä.
Helenius sanoo, että laitos on viime vuosina kehittänyt kyselyä niin, että koulut ja kunnat saavat siitä enemmän irti.
– Ensi syksynä tarjoamme oppilaitoksille ja kunnille webinaareja, joissa käytännön tasolla neuvomme koulu- ja kuntakohtaisten tulosten tulkitsemista ja niiden käsittelemistä oppilaiden, henkilöstön ja huoltajien kanssa.
Helenius sanoo, että koko maassa käytetään samoja kysymyksiä, jotta koulut voivat verrata tuloksia omiin aiempiin tuloksiinsa tai oman kuntansa toisiin kouluihin tai koko maahan. Moni kunta käyttää tuloksia hyvinvointisuunnitelmiensa tukena.
– Jos kysely tehtäisiin vain osassa maata, osa kouluista ja kunnista ei saisi tuloksia eikä pystyisi vertailemaan omaa tilannettaan muihin.
Valtakunnallisessa kyselyssä on kyse siitäkin, että asuinkunnasta riippumatta ikäryhmään kuuluvilla on mahdollisuus kertoa kokemuksistaan.
Heleniuksen mukaan kyselylomaketta pyritään aika ajoin saamaan lyhyemmäksi.
– Meille tulee paljon toiveita siitä, mitä kaikkea pitäisi kysyä. Arvioimme, onko toive sellainen, jota voi väestötutkimuksessa selvittää, vai sopisiko se paremmin juuri teemakohtaiseen kyselyyn.
Siitä Helenius on samaa mieltä Rimpelän kanssa, että ala- tai teemakohtaista tutkimusta tarvitaan.
– Oppilaitoksissa on kuitenkin väsymystä moniin kyselyihin. Kouluterveyskyselystä koulu saa laajasti tietoa oppilaidensa hyvinvoinnista.
Stadin ammattiopiston opiskelijat Viivi Laukkanen ja Nora Al-Sarkhi eivät toivo, että kysely lakkautettaisiin kokonaan. Heidän mielestään se saa oppilaat ajattelemaan asioita.
Toki kyselyä voisi kehittää, siitä he ovat samaa mieltä.
– Sano sille professorille, että sitä kyselyä ei saa lakkauttaa, Al-Sarkhi painottaa vielä.
Juttuun korjattu 21.2. kello 9.03 kuvatekstiin kuvassa olevan henkilön nimi, joka on Matti Rimpelä, ei Petri Rimpilä.
Otsikkoa ja ingressiä korjattu 21.2. kello14:23: Poistettu otsikosta ja ingressistä, että vastaaminen tapahtuisi tällä viikolla.
Voit keskustella aiheesta 22. helmikuuta kello 23 saakka.