Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Mätänevätkö valtavat banaanikuormat satamassa lakon vuoksi? Nämä asiat pelastavat hedelmät pilaantumiselta

Pilaantuneiden hedelmien kasaa ei ole lakon päätyttyä odotettavissa, sillä rahtilaivat vievät hedelmälastinsa nyt muualle Eurooppaan.

Chiquita kontteja Vuosaaren satamassa.
Banaanikonttien purkusumaa ei ole lakon jälkeen luvassa Vuosaaren satamassa, sillä rahtilaivat tietävät nyt vältellä Suomea. Kuva otettu Vuosaaren satamassa kesällä 2021. Kuva: Matti Myller / Yle
  • Rosa Lehtokari

Hedelmärahdit saavat jäädä odottamaan Vuosaaren satamaan lakon päättymistä, sillä Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n lakko kieltää esimerkiksi banaanikonttien purkamisen.

Soitimme Helsingin sataman rahtiliikennejohtaja Jukka Kalliolle ja kysyimme, odottaako rahtikonteissa mädäntyneiden hedelmien kasa, kun rahtia päästään taas purkamaan.

– Kontit ovat lämpösäädeltyjä ja tarvittavat viilennykset tai lämmitykset ovat niissä päällä satamissakin, joten uskon, että hedelmät säilyvät niissä lakon ajan, Kallio sanoo.

Hän myös toteaa, että esimerkiksi banaanirahdit seilaavat merillä muutenkin useita viikkoja. Työnseisaus ei siis todennäköisesti vaikuta kyseisten hedelmien säilyvyyteen rahtikonteissa.

Ahtausalan lakko alkoi 15. helmikuuta, ja sen on ilmoitettu jatkuvan toistaiseksi. Sen aikana satamissa ei lastata tai pureta laivoja, lukuun ottamatta huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä toimintoja.

Helsingin satamassa tuodaan ja viedään yhden viikon aikana keskimäärin 7 000–8 000 lastikonttia. Suomen ulkomaankaupasta noin 90 prosenttia tulee merikuljetusten kautta.

Satojen tuhansien banaanien vaje

Jos ahtaajien lakko kestäisi esimerkiksi viikon, jäisi Vuosaaren sataman läpi kulkematta noin 100 banaanikonttia.

Kallio kertoo, että tällä hetkellä rahtialukset käytännössä välttelevät Suomea. Operaattorit tietävät, että täällä tavara ei liiku, ja kuljettavat konttinsa Suomen sijaan nyt muualle Eurooppaan.

Kallion mukaan yhden Vuosaaren satamaan saapuvan, mitä vain sisältävän kontin keskipaino on noin 15 000 kiloa.

Yhden banaania sisältävän kontin painoa Kallio ei pysty arvioimaan, mutta toteaa, että banaani on melko tuhtia tavaraa.

– Kyllähän siinä puhutaan sadoista tuhansista yksittäisistä banaaneista, jos niitä aletaan laskea, Kallio arvioi.

Jos yksi banaanikuorma painaisi esimerkiksi 15 tonnia, viikon banaanirahti olisi painoltaan 1,5 miljoonaa kiloa. Luku koskee ainoastaan Helsinkiin saapuvaa banaanimäärää.

Todennäköisesti banaanit eivät kuitenkaan aivan lakon ensimmäisinä päivinä pääse loppumaan kaupoista. Ne tuodaan Suomeen usein raakoina ja pyritään kypsyttämään ennen myyntiä.

AKT:n lakko koskee noin 2 000 ahtausalan työntekijää. Helsingin satama ei ole lakon osapuoli.