Sotkamon hopeakaivos on kulkenut kriisistä kriisiin. Vuonna 1980 löydettyyn esiintymään ehdittiin jo melkein avata kaivos vuonna 1991, mutta hopean hinta romahti ja kaivoksen annettiin täyttyä vedellä.
Vuonna 2019 hopeaa lopulta alkoi tulla, mutta hyvän alun jälkeen alkoivat pettymykset. Hopean tuotantomäärät laskivat, ja vuoden 2022 lopussa kassa oli kuivunut.
Tipasojan kylällä hopeahanke herätti aikoinaan toiveita jopa kyläkoulun elpymisestä. Vaikutukset jäivät muutamaan työpaikkaan ja esimerkiksi pienimuotoisen majoitustoiminnan syntymiseen.
– Kaivoksen viimeisimmät hyvän toiminnan vuodet ovat tuoneet kylälle elämää, mutta alkuperäiset odotukset esimerkiksi uusista asukkaista eivät toteutuneet kuten silloin 15 vuotta sitten haaveiltiin, sanoo Tipasojan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Tervo.
Tipasojan hiljentynyttä kylänraittia pitkin kulkee nyt tie Suomen ainoalle hopeakaivokselle. Liikennettä ei ole paljon, mutta vauhti on kova.
– En mielelläni liiku tiellä työvuoron vaihtumisen aikaan. Tiellä ajetaan valitettavasti reilua ylinopeutta, ja on ollut vaaratilanteita. Joskus on ärräpääkin päässyt, sanoo Tervo.
Kaivoksella on nyt näytön paikka
Sotkamo Silverillä oli viime vuoden lopussa kassassa rahaa enää 0,8 miljoonaa Ruotsin kruunua eli reilut 72 000 euroa. Kassan kuivatti kulujen jämähtäminen korkealle, vaikka samaan aikaan hopeasta saatiin aiempaa vähemmän tuloja.
– Syksy oli haastava. Nyt on tapahtunut positiivisia asioita, joista yksi on yhtiökokouksen päätös. Se ei sinänsä vielä takaa mitään, mutta pääsemme järjestämään osakeantia suunnitellusti, kertoo konsernijohtaja Mikko Jalasto.
Sotkamon kaivoksen hopean tuotantomäärät ovat olleet sijoittajille pettymys. Tuotantohuippu saavutettiin jo vuoden 2020 toisella neljänneksellä, jolloin Sotkamosta lähti jatkojalostukseen 433 000 unssia eli 13,5 tonnia hopeaa.
Sen jälkeen tuotantomäärät ovat laskeneet, ja viime vuoden heinä–syyskuussa hopeaa tuotettiin vain 258 000 unssia, eli tuotanto laski vuoden 2019 tasolle. Laskeneet tuotantomäärät johtuivat siitä, että hopeaa oli louhitussa malmissa aiempaa vähemmän.
Jalaston mukaan opiksi on otettu. Rikastamolle lähetettävän malmin hopeapitoisuuksia koetetaan pitää jatkossa aiempaa tasaisempina. Lisäksi kaivoksella on säästöjen etsimiseksi käyty läpi kaikki muutkin kulut.
Sähkön hintaa ei silti vieläkään ole suojattu, vaikka juuri se aiheutti vaikeuksia kalleimman sähkön viikkoina.
– Suojausasioissa jälkiviisaus on tietysti helppoa. Kun energian hinta lähti viime vuonna nousuun, oli täysin myöhäistä suojata sähkön hintaa. Olemme tietenkin omat analyysimme tehneet ja tulemme katsomaan sähkön hinnan suojausta nyt jatkossa, Jalasto kuvailee.
Tipasojan kylällä kaivoksen viimeisimmät vaiheet ovat nostaneet pintaan monenlaisia ajatuksia. Entä jos osakeannit eivät kiinnostakaan sijoittajia?
– Kaivoksen työntekijöille se on varmasti suuri huolenaihe, mutta sitä mietitään myös kylällä. Mitä jos kaivokselle tulee uusi omistaja? Onko se yhtä vastuullinen ja ottaa kylän huomioon, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Tervo pohtii.
Voit keskustella aiheesta 19. helmikuuta kello 23 asti.