Vihreä, ympäristöystävällinen, vastuullinen, nykyisin usein myös hiilineutraali.
Tällaisia ympäristöväittämiä vilisee tuotteissa ja mainoksissa. Myönteiset ympäristövaikutukset ovat yhä tärkeämpi myyntivaltti.
Jopa 40 prosenttia tuotteiden ja markkinoinnin ympäristöväittämistä on EU:n komission mukaan kuitenkin epätosia tai perusteettomia. Suomen ympäristökeskuksen viimevuotisessa selvityksessä ympäristöväitteistä arvioitiin epäasiallisiksi yli puolet.
– Valtaosassa mainoksista, joissa on ympäristöväittämä, on viherpesua, eli joko virheellistä tai hyvin ympäripyöreää väittämää. Kyllä tämä on tunnustettu ongelma Suomessakin, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen.
EU-alueella tuotteissa ja markkinoinnissa on käytössä yli 200 erilaista ympäristömerkintää. Niiden luotettavuus on retuperällä, komission vuodetussa direktiiviluonnoksessa todetaan.
– Viherpesu on varsin yleinen ongelma. Se vääristää kuluttajien käsityksiä ja mahdollisuuksia tehdä ostopäätöksiä oikean ja totuudenmukaisen tiedon pohjalta, sanoo Kuluttajaliiton vaikuttamistyön päällikkö Tiina Vyyryläinen.
Tällaisia väitteitä tekevien yrityksien pitäisi direktiiviluonnoksen mukaan perustaa ympäristöväitteensä yhdenmukaiseen laskentatapaan.
– Toivomme, että kaikenkirjavia merkkejä poistuu markkinoilta tämän sääntelyn mukana, Vyyryläinen sanoo.
EU-maiden tulisi vastata jatkossa siitä, että viherpesu johtaisi sen harjoittajat rangaistuksiin.
– Se on ihan olennaista, että meillä olisi selkeät yksiselitteiset pelisäännöt, miten väitteitä saa tehdä, Vyyryläinen sanoo.
Erityisen ongelmallisena väitteenä Kuluttajaliitto pitää lupausta tuotteen tai palvelun hiilineutraaliudesta.
– Ne voivat olla sellaisia, että niiden perusteita on syytä epäillä, Vyyryläinen sanoo.
Hiilineutraaliutta luvataan usein esimerkiksi vuoteen 2030 tai 2040 mennessä. Ostopäätös tehdään kuitenkin tässä hetkessä, eikä välttämättä ole selkeätä kuvaa, päädytäänkö hiilineutraalisuuteen ja millä keinoin.
– Monet energiayhtiöt varsinkin esittävät, että aikovat olla hiilineutraaleja 2035–2040, mutta minkäännäköistä polkua ei esitetä siihen tai samaan aikaan jopa lisätään investointeja fossiilisiin ja samalla väitetään, että 15 vuoden päästä ollaan hiilineutraaleja, Tiainen sanoo.
Totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa markkinointia ei saa tälläkään hetkellä tehdä. Sitä valvoo kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Yksityiskohtaiset säännökset nimenomaisesti ympäristöväitteisiin puuttuvat kuitenkin niin Suomesta kuin muualtakin EU:sta.
Viherpesudirektiivi piti julkaista jo viime vuonna, mutta se kaatui komission sisällä erimielisyyksiin siitä, millaisilla tavoilla ympäristöväitteitä tulisi arvioida ja miten laskea tuotteiden hiilijalanjälkeä.
Luonnos voi vielä muuttua ennen julkaisua maaliskuussa.
