Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa on havaittu eurooppalaisittain korkeita pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä. Niitä on mitattu muun muassa kaloista eri puolilta Suomea.
Monissa kuluttajatuotteissa käytettävät PFAS-yhdisteet hajoavat ympäristössä äärimmäisen hitaasti ja voivat olla terveydelle haitallisia.
Suomessa merkittäviä PFAS-yhdisteiden lähteitä ovat esimerkiksi Varkauden lentokenttä sekä Porvoon Kilpilahden tehdasalueen ja Lappeenrannan paloharjoitusalueet. Niillä on aikaisemmin käytetty yhdisteitä sisältäviä sammutusvaahtoja.
Suurimmista vesialueista Vantaanjoki on kaikkein saastunein. Haitallisia PFAS-päästöjä on päätynyt sinne useista eri lähteistä.
Ylen MOT-toimitus on tutkinut asiaa kansainvälisessä Ikuiset kemikaalit -hankkeessa.
Hankkeessa on selvitetty ensimmäistä kertaa Euroopan laajuisesti kohteita, joissa on havaittu PFAS-yhdisteitä sekä kohteita, jotka voivat olla päästöjen lähteitä.
Voit tutkia PFAS-havaintoja jutussa myöhemmin olevasta kartasta.
PFAS-yhdisteistä on haittaa terveydelle
PFAS-yhdisteet eli per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka hylkivät vettä, likaa ja rasvaa. Niitä on käytetty monissa kuluttajatuotteissa, kuten paistinpannuissa ja ulkoiluvaatteissa, kuten goretexissä.
Kaikkia yhdisteiden terveysvaikutuksia ei vielä täysin tunneta, mutta liiallinen altistus voi vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen ja heikentää rokotusten tehoa.
Pikkulapsilla haitat ovat liittyneet siihen, että rokotteiden vasta-aineita ei kehity. Alle 1-vuotiaat lapset saavat ravinnosta suhteessa ruumiinpainoonsa enemmän PFAS-yhdisteitä kuin aikuiset.
PFAS-yhdisteet kertyvät ihmiseen sekä ympäristöön ja hajoavat äärimmäisen hitaasti.
Suomessa ympäristön sekä elintarvikkeiden, kuten lihan ja kalan PFAS-pitoisuuksia on tutkittu vähän.
Vantaanjoki vesistöistä saastunein
Ihmisen elimistöön haitalliset yhdisteet päätyvät ennen muuta ruuasta. Yksittäisistä ruoka-aineista merkittävimpiä PFAS-lähteitä ovat kala, äyriäiset ja liha.
Etenkin Vantaanjoen kaloissa on havaittu korkeita haitallisten aineiden pitoisuuksia.
Suomen suurimmista vesistöistä juuri Vantaanjoesta on mitattu kaikkein korkeimpia PFAS-pitoisuuksia. Se täyttää hotspot- eli riskikohteen määritelmän.
Osa Vantaanjoen PFAS-yhdisteistä on peräisin lentoaseman paloharjoitusalueelta. Joen varrella asuu paljon ihmisiä, ja myös jätevedenpuhdistamot johtavat jokeen PFAS-yhdisteitä, sillä nykyisiä puhdistusmenetelmiä ei ole suunniteltu poistamaan yhdisteitä jätevedestä.
Kalasta ja kananmunista mitattu korkeita PFAS-pitoisuuksia
Vantaanjoen alajuoksulla ja Helsingin Vanhankaupunginlahden edustalla kalan lihaan kertyi paljon sallittua enemmän haitallisia aineita.
Euroopan komissio asetti tämän vuoden alussa PFAS-yhdisteille enimmäismäärät elintarvikkeissa.
Kaikkein korkeimpia kalojen PFAS-arvoja mitattiin Pyhtäällä. Siellä mittaukset on tehty kalan maksasta. Yleensä yhdisteitä mitataan kalan lihaksesta eli osasta, jota ihminen syö kalafileenä. Pyhtään kalojen tilanne ei ole hälyttävä, sillä ihminen syö harvemmin suuria määriä kalan maksaa.
Suomalaisten kalojen PFAS-pitoisuudet ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna melko samalla tasolla.
– Jos verrataan Ruotsiin, ollaan aika samalla tasolla. Keski-Euroopassa, jossa yhdisteitä on valmistettu enemmän, mitataan korkeampia pitoisuuksia kuin Suomessa, tutkija Ville Junttila Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Myös osassa kotimaisia luomukananmunia on havaittu haitallisia yhdisteitä hälyttävän suuria määriä, jotka ylittävät vuoden alussa asetetut enimmäisarvot. Merkittävin syy kohonneisiin pitoisuuksiin liittyy kaloihin: kanoja ruokitaan luonnonkalasta valmistetulla kalajauholla.
Ruokaviraston mukaan luomukananmunia voi edelleen syödä, turvallinen määrä on 2–3 kananmunaa viikossa.
– Jos ihminen ei muutoin altistu runsaille PFAS-yhdisteille eli ei syö suuria määriä riistan sisäelimiä tai jätteenpuhdistuslaitosten läheisyydestä pyydettyä kalaa, luomukananmunien syönnille ei ole estettä, tutkimusprofessori Johanna Suomi Ruokavirastosta sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan kotimaisen kalan terveyshyödyt ylittävät epäpuhtauksien aiheuttamat mahdolliset terveyshaitat. Kalaa voi huoletta syödä pari kertaa viikossa.
Voit tutkia PFAS-alueita alla olevasta kartasta:
Sammutusvaahdot ovat merkittävin saastuttaja
Korkeimmat Suomessa maastosta havaitut pitoisuudet on löydetty Joroisissa sijaitsevan Varkauden lentokentän sekä Porvoossa Kilpilahden teollisuusalueen paloharjoitusalueelta.
Myös nämä alueet ovat niin sanottuja hotspot- eli riskikohteita.
Joroisten näytteet on otettu paloharjoitusalueiden ojista. Arvot ovat korkeita, sillä sammutusvaahtoa on päässyt suoraan maaperään. Korkeat PFAS-havainnot ovat pienellä alalla.
– Päästöt näkyvät kuitenkin lähivesistöjen kaloissa tavanomaista korkeampina PFAS-pitoisuuksina, sanoo tutkija Ville Junttila Suomen Ympäristökeskuksesta.
Korkeita haitallisten aineiden pitoisuuksia on mitattu myös Porvoon edustan rannikkovesien ja Porvoonjoen kaloista.
Kansainvälisen toimittajaryhmän aineisto perustuu eri maissa tehtyihin tutkimuksiin ja viranomaisilta kerättyihin tietoihin.
Lappeenrannan pohjavesialueella korkeita pitoisuuksia
Myös Lappeenrannan Huhtiniemen pohjavesialueelta löydettiin muutama vuosi sitten korkeita PFAS-pitoisuuksia. Niiden kokonaismäärä ylitti tuolloin esimerkiksi alimman Ruotsissa annetun juomaveden viitearvon.
Tarkkaa tietoa siitä, mistä PFAS-yhdisteet ovat päässeet pohjavesialueelle, ei ole. Alue sijaitsee Lappeenrannan lentokentän lähettyvillä, joten pitoisuuksien epäillään sielläkin olevan peräisin sammutusvaahdoista.
Suomesta ei ole saatavilla tietoa siitä, kuinka laajasti esimerkiksi sammutusvaahdot ovat saastuttaneet ympäristöä.
– Suomen ympäristökeskuksessa on käyty sisäistä keskustelua pilaantuneen maaperän rekisterin tarpeellisuudesta. Olisi tärkeää tietää, kuinka paljon meillä on riskikohteita, Ville Junttila Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Ikuiset kemikaalit hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti. Tätä kuvaa hyvin se, että haitallisia yhdisteitä löytyy maaperästä edelleen, vaikka PFOS-yhdisteitä sisältävät sammutusvaahdot kiellettiin jo vuonna 2011. PFOS on PFOA:n ohella yksi käytetyimmistä PFAS-yhdisteistä.
Huhtamäki puhdistaa PFAS-myrkkyjä Norjassa
Euroopan laajuisesti PFAS-kemikaaleja käytetään edelleen. EU:n alueella on 20 PFAS-kemikaaleja valmistavaa teollisuuslaitosta. Niin sanottuja hotspot-, eli riskikohteita on yli 2 300. Näissä PFAS-pitoisuudet ovat niin korkeita, että ne ovat haitaksi ihmisen terveydelle.
Yhdisteitä on käytetty paljon myös esimerkiksi metsä-, metalli- ja elektroniikkateollisuudessa.
Suomesta ei ole kuitenkaan saatavilla tietoa siitä, mitkä metsäteollisuuden toimijat ovat yhdisteitä käyttäneet ja minkä verran.
Suomalainen Huhtamäki Oy on käyttänyt PFAS-yhdisteitä sisältäviä aineita vuosikymmen sitten lakkautetussa tehtaassa Norjassa, jossa valmistettiin muun muassa kuitupohjaisia tarjoiluastioita. Viulin tehtaan ympäristön maaperän sedimenteistä on löytynyt runsaasti myrkyllisiä yhdisteitä. Viranomaiset ovat kieltäneet asukkaita syömästä läheisen Tyrifjorden-järven kaloja.
Norjan ympäristökeskus määräsi viime marraskuussa Huhtamäki Oy:n puhdistamaan saasteet kiinteistön alueelta sekä sen välittömässä yhteydessä olevasta joenuomasta.
Huhtamäki kertoo sähköpostivastauksessaan MOT:lle, että yhtiö alkaa tehdä vaadittuja parannustoimenpiteitä yhteistyössä viranomaisten kanssa.
– Huhtamäki ei enää käytä PFAS-kemikaaleja tuotantoprosesseissaan. Suomessa yritys ei ole käyttänyt niitä koskaan, Huhtamäen viestinnästä kerrotaan.
Tammikuussa useat maat esittivät, että Euroopan unioni kieltäisi PFAS-yhdisteiden käytön vaiheittain koko EU:n alueella. Ehdotus on menossa Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n tieteellisen komitean arvioitavaksi.
Projektin kartta-aineiston tiedot on kerätty 18 tieteellisestä tutkimuksesta ja 137 viranomaiselta, kuten Euroopan ja Suomen ympäristökeskuksista. Tiedonkeruusta ovat vastanneet LeMonde (Ranska), NDR, WDR ja Süddeutsche Zeitung (Saksa), RADAR Magazine ja Le Scienze (Italia), The Investigative Desk ja NRC (Hollanti).
Artikkelia voi kommentoida 24.2.2023 kello 23.00:een asti.