Ukrainasta neljä vuotta sitten Suomeen tullut Yuliia Bielokrynytska puhuu sujuvaa englantia nopeasti ja elehtii käsillään vilkkaasti.
Hän kiittelee kielitaidosta äitiään.
Englannin kielellä on pärjännyt aika hyvin, Bielokrynytska kertoo. Hankalampaa on hänen mukaansa esimerkiksi monilla ukrainalaisilla, jotka eivät osaa puhua kieltä.
Bielokrynytskan mukaan ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään Suomessa. Hyväksikäyttöä jää piiloon muun muassa erilaisten pelkojen takia.
– Neuvoni tänne tulevalle olisi, että ole varovainen, tarkista palkkakuitit ja sopimukset. Ennen työn vastaanottamista pitää varmistaa, että tarjous on virallinen ja ettei sinua huijata. Ja ettei työpaikasta tarvitse maksaa saadakseen sen.
Omien oikeuksien pohdinta sai hänet liittymään ammattiliittoon. Nyt hän toimii työpaikallaan luottamushenkilönä.
Jutussa hän kommentoi ulkomaisen työvoiman kohtelua ja kokemuksia yleisellä tasolla.
Tieto voi ehkäistä hyväksikäyttöä
Ukrainassa germaanista filologiaa opiskellut 27-vuotias Yuliia Bielokrynytska työskentelee parhaillaan kasvihuonetyöntekijänä Seinäjoen Puutarhalla.
Yhdysvalloissakin vaihdossa ollut Bielokrynytska halusi matkustella opintojen välissä.
Hän päätti lähteä silloisen poikaystävän kanssa etsimään Suomesta töitä ja mahdollistaa sitä kautta tutustumisen uuteen maahan.
– Rakastan Suomea. Olen todella introvertti ja ihmiset ovat täällä samankaltaisia – he pitävät huolen omista asioistaan ja antavat tilaa, mutta ovat silti ystävällisiä, Bielokrynytska kuvailee hymyillen.
Bielokrynytska on luottamushenkilönä harvinaisuus toimialalla, joka työllistää paljon matalasti koulutettuja ja mahdollisesti heikon kielitaidon omaavia ulkomaalaisia ihmisiä.
Kokemusta tehtävässä on kertynyt hänelle vasta kahden kuukauden ajalta. Opittavaa vielä riittää, hän miettii.
Luottamustehtävässä Bielokrynytska kokee voivansa auttaa muita työntekijöitä asioissa, jotka voivat olla epäselviä.
– Nyt pystyn puhumaan työnantajalle avoimemmin asioista ja kertomaan muille työntekijöille esimerkiksi tauoista ja sairaslomista.
Bielokrynytska uskoo, että hän tulee virallisen luottamustehtävän kautta paremmin kuulluksi. Ukrainassa ei ole hänen mukaansa yhtä vahvaa ammattiliittoperinnettä kuin Suomessa.
Sinua voidaan hyväksikäyttää, jos et tiedä omia oikeuksiasi.
Yuliia Bielokrynytska
Työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksikön erityisasiantuntija Ariann Grandell työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoo yleisellä tasolla, että osallisuus edistää kotoutumista ja tietoisuus omista oikeuksista työelämässä ehkäisee hyväksikäyttöä.
– Moni hyväksikäytön uhri on työnantajan kertoman tiedon varassa.
Maksun vaatiminen työpaikan välityksestä on rangaistavaa
Yuliia Bielokrynytska uskoo, että tilapäistä suojelua hakevien ukrainalaisten tilanne on Suomessa parempi kuin heidän, jotka tulevat tänne tekemään työtä.
Tuore luottamusmies pitää isona ongelmana Suomessa myös sitä, että moni joutuu maksamaan edelleen rahaa niin kutsutuille välittäjille saadakseen työpaikan.
Hän kertoo tietävänsä ainakin kaksi henkilöä, jotka ottavat rahaa työn välittämisestä.
– Tietääkseni tämä on Suomessa laitontakin enkä ymmärrä, miksi joku tukee tätä toimintaa. En tiedä, mitä sille pitäisi tehdä, hän miettii.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ariann Grandell tunnistaa ilmiön.
Suomessa välityspalkkion vaatiminen on rangaistavaa, koska Suomessa on voimassa työnvälityksen maksukielto.
– Hankalampia ovat tapaukset, joissa maksu on otettu ulkomailla. Näissä olisi tärkeää, että työnantajat tekisivät yhteistyötä vain luotettavien toimijoiden kanssa.
Työnantajien voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa arvioida toimijan luotettavuutta, Grandell lisää.
Laajaa strategiatyötä hyväksikäytön kitkemiseksi
Yuliia Bielokrynytskan havaitsemat hyväksikäyttötapaukset ovat viranomaisille ja valtioneuvoston toimijoille tuttuja.
Koska työperusteista maahanmuuttoa halutaan kasvattaa tulevina vuosina kaksin- tai jopa kolminkertaiseksi, on työtä tehtävänä vielä hyväksikäytön kitkemiseksi.
Valtioneuvostossa valmistellaan parhaillaan strategiaa työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Maaliskuussa julkaistavassa strategiassa vastauksia hyväksikäytön estämiseksi haetaan esimerkiksi lainsäädännöstä ja moniviranomaisyhteistyön kehittämisestä.
Grandell toteaa, että kaikessa työvoiman maahanmuuton kehittämistyössä on otettava huomioon ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta.
– Perusteesinä on, että ollakseen kestävää on työperusteinen maahanmuutto rakennettava eettisen rekrytointimallin varaan, Ariann Grandell toteaa.
Lisää: Etla: Maahanmuuton tulisi kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan
Toimiiko valvonta?
Bielokrynytska kertoo olevansa surullinen kaikista esiin nousseista hyväksikäyttötapauksista.
Hän uskoo, että niiden esiin nouseminen auttaa ratkaisemaan maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.
Työntekijät pitää hänen mielestään perehdyttää työhön kunnolla ja kertoa tarkasti esimerkiksi työtehtäviin liittyvistä mahdollisista riskeistä. Myös työsuojelu kiinnostaa Bielokrynytskaa.
Yuliia Bielokrynytska kaipaisi Suomeen vielä aktiivisempaa ja säännönmukaisempaa vierasmaalaisten työntekijöiden työolojen ja asuinpaikkojen valvontaa.
Ariann Grandell kertoo, että esimerkiksi majoitusoloihin liittyvien väärinkäytösten ehkäisemisestä on julkaistu viime vuonna työryhmäselvitys, jossa korostetaan myös viranomaisten yhteistyötä ja tiedonjakoa.
– Muun muassa pelastusviranomaiset, työsuojelu, poliisi ja terveysviranomaiset jatkavat kehitystyötä.
Yksi työryhmän päätelmä oli, että työnantajat ja viranomaiset tarvitsevat lisää koulutusta ja ulkomaalaiset työntekijät enemmän tietoa omista oikeuksistaan.
Haaveena kotiinpaluu
Yuliia Bielokrynytskalla ei ole kiire pois Suomesta, mutta joitakin tulevaisuudensuunnitelmia hän on tehnyt jo.
Opinnot pitäisi suorittaa loppuun joko Ukrainassa tai täällä, ja myös joku toinen Euroopan maa kiinnostaisi vielä nähdä.
Bielokrynytska on kotoisin Ukrainan Zaporižžjasta, jossa hänen isovanhempansa asuvat edelleen.
En ole saanut suostuteltua heitä lähtemään.
Yuliia Bielokrynytska
– He asuvat sillä puolella, jota ei ole miehitetty. En ole saanut suostuteltua heitä lähtemään, Bielokrynytska kertoo ja vaikenee. Aihe on arka.
Bielokrynytskan äiti ja siskot ovat tällä hetkellä myös Suomessa. Hän uskoo, että sota loppuu vielä tänä vuonna.
– Tapahtumia on edelleen vaikeaa käsittää, mutta kaikki ovat toiveikkaita sodan loppumisesta. Nyt me yritämme vain auttaa kaikin tavoin täältä käsin.
Aiheesta enemmän: