Peruskoulun ja lukion opiskeluhuollon ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät pääse kirjautumaan enää Wilma-tietojärjestelmään muun muassa Pohjois-Savon Kuopiossa.
Kuopion kaupungin tulkinnan mukaan koulujen kuraattoreilla, psykologeilla ja terveydenhuollon työntekijöillä ei ole enää Wilma-oikeuksia, koska heillä ei ole laintulkinnan mukaan oikeutta eri organisaation tietojärjestelmän oppilastietoihin tällaisenaan.
Tilanne syntyi, kun opiskeluhuollon ja terveydenhuollon työntekijät siirtyivät hyvinvointialueen alle vuoden alussa.
Sama hankala tilanne on päällä ympäri Suomea. Joskin osa kunnista ja kaupungeista tulkitsee tilanteen niin, että opiskeluhuolto ja terveydenhuolto voivat käyttää Wilmaa entiseen tapaan siihen saakka, kunnes siitä annetaan selkeä valtakunnallinen ohjeistus.
Kuopion kaupungin opetusjohtaja Silja Silvennoisen näkemys on, että tämän hetkiset säädökset, jotka liittyvät tietosuojaan ja opiskeluhuoltoon, eivät toimi yhteen.
– Tässä on kyseessä tilanne, jossa opiskeluhuollon toteuttamiseksi pitäisi luovuttaa tietoja kahden eri organisaation välillä, Silvennoinen sanoo.
Wilma on ollut jo pitkään perusopetuksen ja lukion ensisijainen viestintäkanava.
Hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen tieto koteihin on kulkenut pääasiassa lappusin ja puhelimitse.
– Eli on palattu suoraan ysärille, sanoo Kuopion vanhempainyhdistysten alueyhdistyksen puheenjohtaja Minna Kekäläinen.
Kekäläinen kertoo, millaisia tilanteita hän on kohdannut uudistuksen jälkeen.
Wilman kautta ajan varaaminen terveydenhoitajalle oli helppoa
Kuopion vanhempainyhdistykset toivovat kaupungin muuttavan linjaansa mahdollisimman nopeasti. Yhdistykset laativat parhaillaan yhteistä kannanottoa kasvun ja oppimisen lautakunnalle. Kekäläinen on saanut hankalasta tilanteesta lukuisia viestejä vanhempien lisäksi myös opettajilta ja opiskeluhuollon työntekijöiltä.
Esimerkkinä hän kertoo oman kokemuksensa viidesluokkalaisen terveystarkastuksesta. Wilman kautta ajan varaaminen on sujunut aikaisemmin nopeasti ja helposti, mutta nyt se hoitui niin, että oppilaan mukana tuli kotiin lappu, jossa oli terveydenhoitajan puhelinnumero, johon soittamalla aika piti varata.
– Meillä se lappu katosi monta kertaa ja asian hoitaminen ehti jo unohtua. Wilma-viestiin olisin vastannut heti, Kekäläinen kertoo.
Eniten Kekäläinen on huolissaan nuorista, jotka haluavat hoitaa asioitaan opiskeluhuollon kanssa yksityisesti ilman vanhempiaan.
– Aikuiset osaavat etsiä tarvittavat puhelinnumerot, mutta entä ne nuoret, joille juuri Wilma-viestin lähettäminen olisi keino saada yhteys vaikka koulupsykologiin, hän pohtii.
Kuraattori joutuu kuormittamaan opettajaa
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuraattoreiden ja psykologien esihenkilö Tuulia Nicholls kertoo Wilma-oikeuksien poistamisen vaikeuttavan työtä merkittävästi.
Wilman kautta esimerkiksi kuraattori on saanut tietoa oppilaan koulunkäynnistä tuntimerkintöjen kautta.
– Jos kyse on poissaoloista, Wilmasta on nähnyt mihin ajankohtaan ne keskittyvät. Tämä on helpottanut arviota siitä, millaisia tukitoimia oppilas tarvitsee, Nicholls kertoo.
Kuraattorit ja psykologit tekevät kouluissa myös paljon yhteisöllistä työtä. Tätä varten he tarvitsevat perustietoa esimerkiksi lukujärjestyksistä ja luokkien oppilasmääristä.
– Nyt jos haluamme lähettää vaikka yhden luokan vanhemmille viestiä, joudumme kuormittamaan tässä opettajaa, koska emme tiedä keitä oppilaita luokalla on, hän kertoo.
Ohjeita odottaessa Kuopio on hakenut ratkaisua myös itse
Kuopion kaupunki odottaa, että kunnat saisivat nopeasti ohjeet, kuinka uudessa tilanteessa toimitaan. Kuopio on hakenut ratkaisua myös itse.
– Wilman kehittäjän Visman kanssa olemme miettineet, voisiko järjestelmää kehittää niin, että hyvinvointialueen työntekijät voisivat käyttää Wilmaa rajoitetusti. Toki ennen sitä tarvitaan hyvinvointialueen kanssa muun muassa sopimus asiasta, opetusjohtaja Silvennoinen kertoo.
Kaupunki tiedotti huoltajia uudesta tilanteesta vuodenvaihteessa Wilma-viestillä. Opetushallitus puolestaan ohjeisti kouluja ennen joulua, ja tämän ohjeen tulkinnassa on vaihtelua eri kunnissa.
Uutta ohjeistusta tehdään tiivisti tämän kevään aikana yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
– Tavoitteena on kuvata, mitä tietoja opetuksen järjestäjä voi luovuttaa eteenpäin hyvinvointialueelle niin, ettei uutta lainsäädäntöä tarvita. Ja toisaalta tunnistaa mahdolliset lainmuutostarpeet, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Anna Sandberg.
Voit kommentoida uutista perjantaihin kello 23:een saakka.