Imatran Kylpylän parkkipaikka on torstaiaamuna liki täynnä.
Sisällä kylpylähotellissa lomalaiset suunnistavat aamupalalle. Aamuvirkkuja näkyy jo altaillakin.
– Nyt kun olemme keskellä hiihtolomasesonkia, meillä menee oikein hyvin, sanoo kylpylän varatoimitusjohtaja Harri Hirvelä.
Imatran Kylpylän toiminta on ollut viime vuosina muutoksessa ensin koronapandemian, sitten Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi.
Korona vaikutti enemmän kuin sota
Harri Hirvelän mukaan koronapandemia ja sen tuomat rajoitukset olivat kylpylälle suurempi muutos kuin sodan alkaminen.
Sodan alkamisesta tulee huomenna perjantaina kuluneeksi tasan vuosi. Vielä vuosi sitten kylpylässä eli toive siitä, että poikkeusajat olisivat pian ohi.
– Sodan alkaessa heräsi ajatus, että matkailun normalisoituminen siirtyy eteenpäin ainakin parilla vuodella, Hirvelä muistelee.
Hän kuvailee viimeksi kuluneita vuosia eräänlaiseksi paluuksi 1990-luvulle aikaan, jolloin venäläisturistit eivät tasoittaneet kotimaanmatkailun sesonkien vaihtelua.
– Ennen pandemiaa kansainvälinen ja Pietarin alueelta tuleva kysyntä täytti niitä koloja, kun suomalaiset eivät matkusta, Hirvelä sanoo.
Etenkin tammikuu on Hirvelän mukaan kylpyläalalla vaikea, sillä suomalaiset eivät juurikaan matkusta, vaan odottavat talvilomia. Sesonkivaihtelujen lisäksi kylpylässä on näkynyt yleinen hintojen nousu.
– Esimerkiksi tammikuussa meillä oli lomautuksia siltä varalta, että pystymme sopeutumaan asiakasmäärään, joka meillä täällä faktisesti on, Hirvelä sanoo.
Entä tulevaisuus?
Hirvelän mukaan kylpylä on tehnyt viime vuosien talousarvionsa kotimaanmatkailuun nojaten, eikä toimintaa ole laskettu venäläisturistien varaan.
Kuuntele alta, miten Harri Hirvelä vastaa Ville Toijosen kysymykseen venäläismatkailijoiden varaan laskemisesta.
Kylpyläkysynnässä näkyy Hirvelän mukaan edelleen myös se, että suomalaiset ryhtyivät korona-aikana matkailemaan kotimaassa.
Tulevaisuuteen hän katsoo toiveikkaana.
– Näyttää siltä, että olemme ennakkovarausten perusteella pääsemässä yli viime vuoden tason ja tämän vuoden talousarvio olisi toteutumassa ilman venäläisasiakkaita, Hirvelä sanoo.
Hän uskoo, että suomalaismatkailijoita on kylpylässä merkittävästi myös vuoden kuluttua. Venäläismatkailijoiden hän ei usko vielä vuoden kuluessa palaavan.
Vanhat lainat taakkana
Vaikka kylpylä kertoo varaustilanteen näyttävän hyvältä, 2000-luvun alussa otettujen lainojen erääntyminen herättää huolta.
Sanomalehti Uutisvuoksi kertoi eilen keskiviikkona, että Imatran Kylpylä ja kylpylän omistava Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiö ovat tarjonneet Imatran kaupungille mahdollisuutta ostaa kylpylän märkätilat.
Kaupasta saaduilla rahoilla kylpylä maksaisi pois 2000-luvun alussa otettuja lainoja, jotka ovat erääntymässä vuosina 2023–2024 ja joita kaupunki on kylpylän mukaan taannut noin 1,5 miljoonalla eurolla.
Kylpylän toimitusjohtaja Ari Aspia vahvistaa tiedon Ylelle. Hän kertoo, että kauppahinta olisi 6,5 miljoonaa euroa. Osan summasta kaupunki voisi kuitata kylpylän Taikajoen osakkeilla, jotka kaupunki omistaa jo ennestään.
Kylpylä maksaisi kaupungille tiloista käypää vuokraa ja antaisi kaupungille myös option uimahallin toteuttamisesta kylpylän yhteyteen.
Mahdollisista allasosastokaupoista on uutisoitu myös aiemmin siitä näkökulmasta, että Imatran kaupunki voisi ostaa tiloja, jos kaupungin uusi uimahalli rakennettaisiin kylpylän yhteyteen. Nyt esille noussutta tarjousta ei kuitenkaan ole sidottu kaupungin uimahallipäätöksiin.
Kylpylä odottaa kaupunginvaltuuston käsittelevän tarjousta kokouksessaan 13. maaliskuuta.
Ylen keskiviikkona tavoittama Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden ei ottanut kantaa kylpylän tekemään tarjoukseen mutta kertoi, ettei aiheesta ole tällä hetkellä valmisteilla esitystä valtuustolle.
Voit keskustella aiheesta 24. helmikuuta kello 23.00 asti Yle Tunnuksella.