Teekkari Raita Sandbergilla on yli sata kurssikaveria. Heistä 15 on naisia.
Näin siitä huolimatta, että viime keväänä ennätyksellisen moni nainen haki tekniikan opiskelijaksi yliopistoihin ja korkeakouluihin. Sandbergin valitsemat sähkö- ja elektoniikkatekniikan opinnot on tekniikan ala, jota naiset karttavat yhä.
– Minua jännitti tänne tuleminen, kun mietin, kuinka paljon tulee olemaan naisia ja saanko kavereita ja millainen ryhmädynamiikka tulee olemaan, Raita Sandberg kertoo Aalto-yliopistolla Espoossa.
Ammattijärjestön Tekniikan akateemisten, TEK:n, tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh on perehtynyt alan tasa-arvoasioihin koko 2000-luvun. Naisten osuus alalla on kasvanut tuossa ajassa hitusen.
– Nyt tekniikan korkeakouluopiskelijoista 30 prosenttia on naisia, Bairoh kertoo.
Ammattioppilaitoksissa naisia on vielä vähemmän kuin yliopistoissa. Alan kaikista opiskelijoista neljäosa on naisia.
Bairoh viimeistelee parhaillaan aihetta käsittelevää väitöskirjaa. Hänen mukaansa syyt siihen, että miehet suosivat tekniikkaa ja naiset eivät, ovat syvällä ja siirtyvät sukupolvelta toiselle yhä edelleen.
– Tekniikan osaamista pidetään miehille luontaisena, Bairoh sanoo.
Hän on tullut siihen tulokseen, että vanhat stereotypiat ohjaavat yhä myös alle 20-vuotiaiden uravalintoja.
– Ajatellaan yhä, että pojat osaavat matematiikkaa paremmin kuin tytöt luonnostaan, vaikka tutkimukset eivät tue tätä käsitystä.
Pojat uskovat omiin kykyihinsä enemmän kuin tytöt vaikka taidot olisivat samaa tasoa.
Raita Sandberg pitää Susanna Bairoh´n väittämää totuudenmukaisena.
Sanbergin valinta ihmetyttää
Sähkötekniikkaa opiskeleva Raita Sandberg on väsynyt perustelemaan omaa valintaansa.
Kaiken ikäiset ihmiset niin yliopistolla kuin vapaa-ajallakin haluavat kuulla, miksi Sandberg valitsi tekniikan.
– En tiedä, kysytäänkö sitä niiltä, jotka ovat stereotyyppisiä tällä alalla.
Sandbergin vanhemmat ovat kannustaneet tytärtään tekniikan opintoihin. Myös Helsingin kuvataidelukion matematiikan opettajalla on ollut merkitystä Sandbergin valintaan.
– Meillä oli niin kannustava opettaja, että lukiostani tuli monta opiskelijaa Aalto-yliopistoon, Sandberg kertoo.
Vanhempien, kavereiden ja kaikkien lasten ja nuorten ympärillä olevien ihmisten odotukset ja kannustus ohjaavat valintoja myös väitöskirjatutkija Susanna Bairoh´n mukaan.
Tekniikan osa-alueista moni kuitenkin vetää puoleensa naisopiskelijoita.
Tekniikan sisälle on muodostunut omat naisvaltaiset alansa.
Tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh ruotii tekniikan alan työkulttuuria Radio 1:n Havaintoja ihmisestä -podcastissa. Kuuntele täältä:
Sata vuotta vanhat naisten alat
Naisten suosikkeja ovat etenkin kemia ja arkkitehtuuri. Joka kolmas tekniikan alalle hakeva nainen pyrkii opiskelemaan arkkitehtuuria.
Tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh kertoo, että kemian ja arkkitehtuurin sopivuudesta naisille on käyty keskustelu tekniikan alalla yli sata vuotta sitten.
– Miehet ikään kuin päättivät, että naiset saavat tulla kemian ja arkkitehtuurin alalle, Bairoh kertoo.
Kemian alan ja arkkitehdin työtä pidettiin naisille sopivana siksi, että ne olivat siistiä konttorityötä.
Bairoh’a hämmästyttää, että yli sata vuotta sitten käyty keskustelu ohjaa valintoja yhä.
Naiset suosivat myös vihreään siirtymään liittyviä opintoja.
Esimerkiksi Aalto-yliopiston bioinformaatioteknologian viime syksyn uusista opiskelijoista yli puolet on naisia.
Kolmasosaa syrjitään töissä
Raita Sandberg on tyytyväinen ensimmäiseen opiskeluvuoteensa.
Kilta-toiminta on vilkasta ja Sandbergin mukaan naiset ovat siellä hyvin aktiivisia.
– Kaikki ovat tervetulleita mukaan.
Työelämässä tekniikan alalla suurin osa naisista kokee olevansa tasa-arvoisia muiden kanssa.
Silti kolmannes tekniikan aloilla työskentelevistä naisista kokee syrjintää sukupuolensa takia TEK:n tutkimusten mukaan.
– Se on aivan liikaa, Susanna Bairoh sanoo.
Käytännössä syrjintä ilmenee muun muassa niin, että naiset eivät pääse käsiksi mielenkiintoisimpiin tehtäviin eivätkä etene urallaan.
Bairoh on pureutunut tutkimuksiin myös syrjinnän juurisyihin.
Yritykset voivat muuttaa käsityksiä
Samat ihmismieliin juurtuneet käsitykset vaikuttavat niin nuorten uravalintoihin kuin naisten kohteluun työssä.
– Oikea insinööri on yhä edelleen mies, Bairoh tiivistää havaintonsa yleisestä käsityksestä.
Susanna Bairoh vastuuttaa etenkin työnantajia huolehtimaan kaikkien tasa-arvoisesta kohtelusta. Keinoja on monia.
Useat tekniikan alan yritykset ovat asettaneet määrällisiä tavoitteita eri sukupuolille. Bairoh´n mukaan se ei riitä. Lisäksi on vähintään keskusteltava siitä, mitä määrällisillä tavoitteilla halutaan saada aikaan.
Bairoh tietää, että muutoksen tekeminen voi olla vaikeaa. Bairoh´n tutkimusten mukaan tasa-arvoisten käytäntöjen luominen voi tuntua osasta miehiä siltä, että heitä syrjitään.