Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Anne Jouhtinen käyttää kalasta perkeet – kietaisuhameeseen meni 8 kiloa mateen nahkaa

Keravalainen kuvataiteilija Anne Jouhtinen parkitsee kalannahkoja perinteisin tavoin. Hänen käsissään nahasta syntyy muun muassa vaatteita, asusteita ja koruja.

Anne Jouhtiselle mikään osa kalasta ei ole turha: katso, miltä kalan silmät näyttävät koruina
  • Marika Anttonen

Kalojen nikamat, suomut, pään luut, evät ja uimarakko ovat monelle pelkkää jätettä. Perinneparkitsija ja kuvataiteilija Anne Jouhtiselle syötäväksi kelpaamattomat osat ovat paljon muuta kuin vain biojätettä.

– Mielestäni mikään osa kalasta ei ole turha. Haluan antaa kuolleelle kalalle kunniaa, Jouhtinen sanoo.

Keravalainen Jouhtinen tekee esimerkiksi hauen perkeistä muun muassa vaatteita, koruja tai asusteita.

– Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana siinä, mihin kala taipuu. Ainoastaan patakintaaksi kalan nahasta ei ole, koska kuumaan pannuun tarttuessa nahka menisi pilalle.

Torstaista alkaen Jouhtisen töitä on ollut esillä Kotkan akvaariotalo Maretariumin seinillä, valokuvien muodossa.

Näiden korvakorujen materiaalina on kuhan pään luut. Alkuperäisen kuvan koruista on ottanut Ilkka Kallio. Kuva: Minna Kaipainen / Yle

Kulttuuriperintöä

Anne Jouhtinen parkitsee nahat vanhoilla perinnenahkurien tavoilla. Parkitseminen tarkoittaa nahan käsittelyä niin, että siitä tulee kestävä, säilyvä ja hyvin muokkautuva materiaali.

– Olen ihastunut kasviparkitukseen. Käytän siihen puun kuoria, joissa on parkkihappoa. Kun haluan oikein valkoista ja kaunista nahkaa, käytän eläinten aivoja ja niiden rasvahappoja. Kolmas tapa on korvata aivot kananmunan keltuaisen rasvahapoilla.

Anne Jouhtinen esittele kuvaa tekemistään korvakoruista.
Anne Jouhtinen suoritti taideteollisuusalan erikoisammattitutkinnon käsityömestarina. Kuva: Minna Kaipainen / Yle

Jouhtisen mukaan jo hyvin pienellä nahkamäärällä pääsee alkuun. Niistä voi tehdä esimerkiksi koruja tai laukkuja.

Isompiin töihin, kuten vaatteisiin, tarvitaan enemmän nahkoja.

– Mateesta tai lohesta tehtyyn kietaisuhameeseen käytin noin 6–8 kiloa nahkaa.

Jouhtinen saa materiaalinsa kalatiskeiltä, -tukuista ja yksittäisiltä kalastajilta.

– Joskus käyn myös poikani kanssa kalassa, että minulla on tuntuma kalaan.

Oranssinpunainen käsilaukku, joka on tehty lohen nahasta.
Anne Jouhtisen perimmäinen motiivi on saada ihmiset näkemään kalan sisäinen kauneus. Hän on itse ottanut tämän kuvan laukusta. Kuva: Minna Kaipainen / Yle

Tanssista kalanperkeisiin

Anne Jouhtisella on takanaan 30-vuotinen ura ammattitanssijana ja koreografina. Hän kertoo olleensa aina voimakkaasti kiinnostunut suomalaisugrilaisista myyteistä.

– Tiesin, että tulen jäämään tanssialalta töistä eläkkeelle jossain vaiheessa. Minulla on aina ollut syvä suhde luontoon, olen pikkutytöstä asti kerännyt luita ja sulkia, tämä on jatkumo siihen.

Jouhtinen opettaa myös kalannahan parkitusta sekä suomujen ja nikamakorujen tekoa. Hänen mukaansa kalannahan parkitus oli jo katoamassa, mutta tilanne on nyt parempi ja taidon opettajia löytyy ympäri Suomea.

– Ihmisiä kiinnostaa luonnonmukaisuus ja kierrätys, näen tällä vahvasti tulevaisuuden. On ihanaa ottaa kala järvestä ja hyödyntää se niin pitkälle kuin mahdollista.

Sinisellä seinällä valokuvia kalan perkuujätteistä tehdyistä koruista ja käsilaukuista.
Maretariumissa on esillä kaikkiaan 50 valokuvaa. Kuva: Minna Kaipainen / Yle

Muokattu 4.3.2023 kello 15.55: Poistettu otsikosta sana ”aivot”.