Sveitsissä alkaa naistenpäivänä eli 8. maaliskuuta kiinnostava oikeudenkäynti. Se liittyy maailman todennäköisesti rikkaimpaan sellistiin Sergei Rolduginiin, Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin sekä epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaan venäläiseen rahaan.
Oikeudenkäynnissä ovat syytettyinä venäläisen Gazprombankin sveitsiläisen tytäryhtiön toimitusjohtaja ja kolme muuta työntekijää. Virallisesti juttu käsittelee muun muassa pankin laiminlyöntejä rahanpesun torjunnassa. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikoksiin.
Roldugin on Vladimir Putinin pitkäaikainen ystävä, jonka salainen miljardiomaisuus paljastui vuonna 2016 Panaman papereiden tietovuodosta. Osa hänen varallisuudestaan oli Gazprombankin Sveitsin-tytäryhtiössä, jossa Rodulgininilla oli kaksi tiliä. Niihin siirrettiin vuosina 2014–2016 kymmeniä miljoonia euroja.
Tilisiirrot tulivat julkisuuteen osana Panaman papereiden tutkimuksia, joita johti kansainvälinen toimittajajärjestö ICIJ. Uutinen käynnisti myös viranomaistutkinnan. Sen tuloksia puidaan nyt – seitsemän vuotta myöhemmin – sveitsiläisessä oikeudessa. Roldugin itse ei ole tosin syytettyjen penkillä, Putinista puhumattakaan.
Rolduginia vastaan rikossyytteiden nostaminen esimerkiksi korruptiosta olisi käytännössä vaatinut apua Venäjän viranomaisilta, ja sellaista ei tietenkään Kremliin liittyvässä tapauksessa saa.
Syytteessä todetaan poikkeuksellisen suorasanaisesti, että Roldugin on todellisuudessa vain keulakuva, joka hallinnoi Vladimir Putinin ja muun Venäjän eliitin varoja.
”On merkillepantavaa, että Venäjän presidentti Putinin viralliset vuositulot ovat vain noin sata tuhatta Sveitsin frangia (noin 100 000 euroa), eikä hän ole varakas. Todellisuudessa hänen käytössään on valtavia varoja, joita hallinnoivat häntä lähellä olevat henkilöt”, syytteessä sanotaan sveitsiläisen sanomalehden Tages-Anzeigerin mukaan.
Tässä artikkelissa olevat tiedot oikeustapauksesta pohjautuvat Tages-Anzeigerin artikkeliin, joka löytyy tästä linkistä (juttu on maksumuurin takana). Lehteä kustantavan Tamedian tutkivan journalismin toimitus on tutkinut Rolduginin rahoja jo pidemmän aikaa.
Sveitsi, likaisen rahan maa
Sergei Rolduginin saamat tilisiirrot maksoi iso venäläinen mediayhtiö. Virallisesti ne olivat osinkotuloja. Roldugin omisti yhtiöstä 12,5 prosentin osuuden, mutta salaisesti veroparatiisiyhtiön kautta. Syyttäjä ihmettelee, mistä Roldugin sai rahat ostaakseen siivun mediajättiläisestä. ”Ei ole uskottavaa, että hän olisi voinut rahoittaa [osakekaupat] sellistin ja kapellimestarin tuloillaan”, syytteessä sanotaan.
On harvinaista, että Putinin lähipiirin raha-asioita selvitetään oikeudessa – ja yllättävää, että se tapahtuu nimenomaan Sveitsissä. Maan pankit ottivat vuosikymmenten ajan vastaan diktaattorien, huumeparonien, talousrikollisten ja oligarkkien rahoja kyselemättä niiden alkuperää.
Likainen raha on kelvannut Sveitsin pankeille.
Viimeisin sveitsiläisiä pankkeja koskeva suurempi skandaali oli vuonna 2022, kun Credit Suissen tilitietoja oli vuodettu medialle. Pankin asiakkaina oli ollut rikollisia ja poliitikkoja, joiden kohdalla riski korruptioon tai julkisen varojen väärinkäyttöön on suuri.
Sveitsin viranomaiset ovat käynnistäneet vain harvoin tutkintoja pankkien tai niiden asiakkaiden tekemisistä. Toimiin on ryhdytty yleensä vasta kansainvälisen paineen takia.
Nyt alkavassa oikeudenkäynnissä voi paljastua uutta tietoa siitä, kuinka Putinin lähipiiri on pyörittänyt rahojaan. Se on erityisen arvokasta juuri näinä aikoina, kun Euroopassa ja muualla maailmassa jahdataan Putinin lähipiirin omaisuutta pakotteiden vuoksi.
Roldugin Putinista: ”Hän on minulle kuin veli”
Sergei Roldugin, 71, on saanut tunnustusta muusikkona. Hän on toiminut esimerkiksi Pietarin kuuluisan Mariinski-teatterin pääsellistinä.
Maailmalla hänet tunnetaan silti ennen muuta ystävyydestään Vladimir Putiniin ja selittämättömästä rikastumisestaan.
Roldugin on kertonut, että hän tutustui Putiniin 1970-luvun lopulla silloisessa Leningradissa. Hänen veljensä opiskeli Putinin kanssa. Veli esitteli heidät toisilleen. ”Tapasimme, emmekä ole koskaan sen jälkeen olleet erossa. Hän on minulle kuin veli”, Roldugin on kertonut Putinin varhaisessa elämäkerrassa.
Miehet ovat mitä ilmeisemmin hyvin läheisiä. Roldugin on Putinin tyttären kummi, ja juuri hän esitteli aikoinaan Putinin tämän tulevalle vaimolle Ljudmila Putinille Pietarissa 1980-luvun alussa. Pariskunta on sittemmin eronnut.
Sen jälkeen kun Putin nousi vuonna 2000 Venäjän presidentiksi, tuli Putinin lähipiiristä – Roldugin mukaan lukien – satumaisen rikas.
Ystävyydellä on kuitenkin myös hintansa. Roldugin on nykyään sekä Euroopan unionin että Yhdysvaltain pakotelistalla.
Roldugin osa Putin taloudellista verkostoa.
EU pakotepäätöksessään
”Roldugin on liikemies, jolla on tiiviit yhteydet Vladimir Putiniin. Hän osa Putin taloudellista verkostoa. Hän omistaa vähintään viisi veroparatiisiyhtiöitä ja pitää varojaan Rossija-bankissa [joka on myös EU-pakotteiden kohteena] ja joka tunnetaan ´Putinin lompakkona’”, EU perusteli Rolduginin pakotteita.
EU, Yhdysvallat, useat Venäjä-asiantuntijat ja tutkivat toimittajat ovat esittäneet väitteitä, että Roldugin on yksi monista bulvaaneista eli haamujohtajista, jotka todellisuudessa hallinnoivat Putinin rahoja. Roldugin on tämän kiistänyt.
Kaikki Putinin miehet
Rolduginin tarina on erityisen mielenkiintoinen, sillä hänellä ei ole todellista taustaa liike-elämässä, toisin kuin monilla muilla oligarkeilla. Rolduginille on kulisseissa hoidettu osuuksia isoista venäläisistä yhtiöistä, kuten Venäjän suurimmasta pankista Rossija-bankista.
Roldugin on itse selittänyt valtavaa omaisuuttaan sanoen, että kyse on rikkailta liikemiehiltä saaduista ”lahjoituksista”, joilla on tarkoitus hankkia kalliita instrumentteja lahjakkaille venäläisille muusikoille.
Sveitsin oikeuskäsittelyssä saadaan tuskin pitäviä todisteita siitä, että Rolduginin rahat ovat todellisuudessa Putinin. Venäläisen tutkivan toimittajan Roman Aninin mukaan koko ajatus perustuu oikeastaan väärinkäsitykselle, jossa rahojen omistamista lähestytään länsimaisella ajattelutavalla.
Hän sanoi MOT:n haastattelussa vuonna 2021, että venäläisittäin sopiva käsite asian kuvaamiseen on ”allas”.
– Kaikki rahat ja omistukset ovat tässä altaassa, jota hallinnoi Putin. Altaassa olevia rahoja käytetään sitten eri tarkoituksiin, Anin sanoi.
– Se voi tarkoittaa kiinteistöjen ostamista presidentin hallinnon työntekijöille, mutta yhtä hyvin myös salaisten ulkomaan operaatioiden rahoittamista, kuten Kremlin vastustajien myrkyttämisiä.
Rahat ovat siis sekä Putinin että presidentin lähipiirin. Jos tsaari tarvitsee varoja, niin varat annetaan tsaarille. Mutta myös bulvaani saa viettää miljardöörin elämää, johon liittyy huvijahteja, villoja Italiassa ja yksityislentokoneita.
Jos tsaari tarvitsee varoja, niin varat annetaan tsaarille.
Putinin bulvaaneiksi väitetyistä henkilöistä Suomessa tunnetuin on Gennadi Timtšenko.
Timtšenko, 70, on Armeniassa syntynyt mutta Pietarissa kasvanut liikemies, joka siirtyi öljybisnekseen jo 1980-luvun Neuvostoliitossa. Brittiläinen tutkiva toimittaja Catherine Belton kirjoittaa teoksessaan Putinin sisäpiirissä (Docendo, 2021), että Timtšenko oli nuoruudessaan todennäköisesti Neuvostoliiton pahamaineisen turvallisuuspoliisin KGB:n palveluksessa.
Timtšenkon bisnesura lähti toden teolla käyntiin 1990-luvulla, kun hän alkoi myydä venäläistä öljyä Suomen ja Ruotsin kautta. Hänen bisneskumppaneinaan toimivat muun muassa Putinin lapsuudenystävä Pjotr Kolbin ja venäläinen KGB-upseeri Andrei Pannikov.
Timtšenkon tausta ei estänyt häntä saamasta pikavauhtia ja ilman taustatarkistuksia Suomen kansalaisuutta, kuten Iltalehti on osoittanut tutkimuksissaan.
Timtšenko ja nyt jo edesmennyt Kolbin kuuluvat Putinin lähipiiriläisiin, joista leivottiin miljardöörejä Kremlin avustuksella. Usein tämä tehtiin salaisilla operaatioilla, joista MOT-toimituskin on kertonut. Kun Yhdysvallat asetti Timtšenkon pakotelistalle vuonna 2014, oli perustelu se, että Putinilla on todennäköisesti suora pääsy Timtšenkon varoihin. Timtšenko on tämän kiistänyt.
Hyvin pestyä rahaa
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU on asettanut historiallisen suuria pakotteita Venäjää ja Putinin lähipiiriläisiä kohtaan. EU:n alueella on jäädytetty venäläisten omaisuutta kymmenien miljardien eurojen arvosta.
Summa on suuri, mutta vain murto-osa siitä rahasta, jota oligarkit ovat kylväneet länsimaihin. Pitkään aikaan lännessä ei oltu kiinnostuneita rahojen alkuperästä, vaan oligarkeille myytiin kiinteistöjä, huvijahteja ja erilaisia palveluita. Heidän rahansa on hyvin pestyä ja sen alkuperää on usein lähes mahdotonta selvittää erilaisten bulvaanijärjestelyiden ja veroparatiisien takia. Useissa tapauksissa viranomaiset eivät edes pitkän tutkimustyön jälkeen selville, kuka omistaa jonkin huvilan.
Vaadittiin Venäjän verinen hyökkäyssota, ennen kuin oligarkkien rahoista kiinnostuttiin toden teolla. Sergei Rolduginin tapaus osoittaa, kuinka vaikea tehtävä on. Etenkin, kun Venäjältä on turha odottaa apua likaisen rahan alkuperän selvittämiseen.