Entisellä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymällä on palkkarästejä jopa useita kymmeniä miljoonia euroja. Palkkarästit ovat syntyneet, kun kuntayhtymä ei tehnyt palkkaharmonisaatiota kokonaan toimintansa aikana. Työntekijä- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat parhaillaan, kuinka pitkältä ajalta palkkarästit on maksettava.
Uusi hyvinvointialue varautuu siihen, että summa on 20 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolaisen mukaan palkkavaje kuuluu kuntien maksettavaksi.
Edesmenneen kuntayhtymän viimeinen tilinpäätös tulee hyvinvointialueen hyväksyttäväksi. Vuoden 2022 tilinpäätökseen on kirjattu 20 miljoonaa euroa palkkasummavajetta.
Virolaisen mukaan hyvinvointialueen kannalta on tärkeää, että vaje kirjataan kuntien tilinpäätöksiin, sillä sen mukaan lasketaan hyvinvointialueen pysyvä rahoitus.
– Jos sieltä puuttuu 20 miljoonaa palkkakustannuksia, se tarkoittaa sitä että meillä on 20 miljoonan euron lisäsopeutustarve. Eli sen lisäksi, että me olemme maksaneet työntekijöille liian vähän palkkaa niin saatamme joutua tarjoamaan 20 miljoonaa vähemmän palveluita päijäthämäläisille, sanoo Virolainen.
Summa ei jää edes 20 miljoonaan euroon, vaan se sisältää yhden vuoden vajeen palkkakustannuksissa. Jos työmarkkinaosapuolet päätyvät neuvottelutulokseen, jonka mukaan palkkaus on korjattava kolmelta vuodelta, summa on 60 miljoonaa euroa.
Petri Virolainen pitää epätodennäköisenä, että palkkoja jouduttaisiin maksamaan takautuvasti kuntayhtymän perustamisesta lähtien. Päijät-Hämeen kuntayhtymä perustettiin vuonna 2017. Kunnista kuntayhtymälle siirtyneiden hoitajien palkat harmonisoitiin keskipalkkaan.
Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kertoo, miten palkat korjataan:
Kuntien mukaan palkkavaje kuuluu hyvinvointialueen maksettavaksi
Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkosen mukaan kuntien mielestä palkkavajeen maksaminen kuuluu hyvinvointialueelle. Hän perustelee kuntien näkemystä soteuudistuksen voimaanpanolailla.
– Laissa on selkeä pykälä siitä, että kuntayhtymä varat, velat ja sitoumukset liitetään hyvinvointialueeseen, johon kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat, sanoo Rahkonen.
Rahkonen on ollut kunnanjohtajana mukana hyvinvointikuntayhtymän perustamisesta lähtien. Hän toimi myös kunnanjohtajista koostuvan työvaliokunnan puheenjohtajana. Kun kuntayhtymää perustettiin, ei ollut tiedossa työtuomioistuimen ratkaisua, jonka mukaan palkat harmonisoidaan ylimpään palkkaluokkaan.
– Tämä on tullut matkan varrella yllätyksenä kunnille. Koska neuvottelut ovat vielä kesken, meillä ei ole tietoa kuinka iso gäppi tässä on.
Jos Päijät-Hämeen hyvinvointialueen laskelmat 20 miljoonasta pitävät paikkansa, Lahden kaupungin osuus palkkavajeesta yhdeltä vuodelta on 10–12 miljoonaa euroa ja Hollolan kaksi miljoonaa. Kolmen vuoden takautuva palkkasumma olisi 60 miljonaa euroa, josta Lahden osuus olisi vähän yli puolet ja Hollolan kaksi prosenttia.
Jos kunnat joutuvat maksumiehiksi, se tarkoittaa leikkauksia kuntien palveluihin.
– Silloin leikataan lapsilta ja nuorilta, koska niistä palveluista kunnat vastaavat, sanoo Rahkonen.
Oli maksaja kumpi hyvänsä, hyvinvointialue tai kunnat, lopputulos näkyy päijäthämäläisten palveluissa.
– Tämä on se suurin epäkohta. On aika kohtuuton tilanne, että nämä alueet, joissa on lähdetty etupainotteisesti kehittämään sotepalveluja, saavat kohtuuttomia leikkauksia kantaakseen, sanoo Rahkonen.
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen mukaan edelläkävijäkunnat joutuvat maksamaan laskun, jota muut kunnat eivät joudu maksamaan. Edelläkävijäkunnilla hän tarkoittaa niitä kuntia, jotka yhdistivät vapaaehtoisesti sotepalvelunsa ennen hyvinvointialuiden perustamista.
– Tätä ei ajateltu selkeästi ennen soteuudistusta. Yhteiskuntamoraalin kannalta on erittäin epäilyttävää, että edelläkävijä maksaa sellaisesta, mitä muut eivät joudu maksamaan.
KORJAUS 8.3.2023 klo 17.24: Jutussa mainittu työoikeuden ratkaisu muutettu työtuomioistuimen ratkaisuksi.
Aiheesta voi keskustella 3.8.2023 kello 23 saakka.